EDELLISEEN JATKOA

Meidän kakkoskämpässä oli vuokralainen. Asui vuoden, maksoi vuokrat ja vesiennakot viikko pari ennen eräpäivä. Irtisanoi sopimuksen ensin sähköpostilla, jonka vahvistin sähköpostilla. Vuokrasopimuksen mukaan myös kirjallisesti. Mulle turhaa, mutta osoitti, että rouva otti tarkasti. Tarkastus, maksu heti. Vesiennakkojen palautus. Heti kun selvillä, samalla arvioitu ja sovittu sähkö. Molemminpuolinen viesti: minuun voi luottaa ja heti on 5-10min. Nykyisin mahdollista.

Kun ostettiin se kämppä tarvittiin ostosaumaan lainaa. Lämpimin suhde kehittyi Osuuspankkiin. Sovittiin, että oston jälkeen lyhennettään lainaa niin, nettovuokrat hoitaa lainat, siis suullisesti. Kaverin nimi oli Juha jotakin. Ei toiminut. Vaativat satasen palkkiota.

No niin. Tämä Juha putosi viemäriin, samoin OP. Itse olin suulliseti luvannut eläkkeeni ja vuokrieni tulevan pankkiin, mutten toisen pankin tilieni, joihin liittyivät äitini tilien käyttöoikeudet. Lupasin, ja niin tapahtuu vieläkin. Tosin vilahtaen. Miksi minä pidin sanani, kun  Juha tai OP ei ? Siitähän kirjoitin jo edellisessä jutussa. Olen vaan parempi ihminen.

Varsin nuorena minut nimitettiin erään vientiyhtiön markkinointipäälliköksi. Pomoni vihasi välikäsiä ja kielsi minua käyttämästä agentteja tai jälleenmyyjiä. Tapailin ihmisiä ympäri maailmaa. Tutustuin alan ihmisiin. Yksi maailmanlaajuisen konsernin vientipäällikkö lupasi suositella agenteilleen, tosin itsekin hyötyen, koska tuotteemme puuttuivat heiltä.

Ongelma oli, etten voinut tehdä sopimusta. Kiersin maailmaa kuusi viikkoa. Sovin yhteistyöstä suullisesti. Neuvotellut kaupat ja palkkiot vahvistaisin kirjeellä. Kauppoja tuli. Seurasi pari yhtiön parasta tulosvuotta. Vaikka todella arvostamani pomo joutui väistymään, ei aikanani tehty yhtään sopimusta. Luotettiin - miljoonakauoissa. Japani, Filippiinit, Etelä-Afrikka, Saudit, Jordania, Syyria,  Bahrain, Israel, Columbia, Venezuela jne. markkamiljoonakauppojapelkällä luottamuksella.

Sokealla Reetalla oli vuokrasopimus. Ilmoitti irtisanomisesta, vaan ei kirjallisesti. Maksoi siis kuukauden vuokran tyhjästä kämpästä. Oma vika. Isäntä herkesi ahneeksi. En olisi kehdannut. Tänään palautetaan avaimet. Oikea ihminen palauttaa ennakot 5-10 minuutissa. Näkis vaan. Ei nähty. 80 € kuluman perusteella panttaa puoltatoista tonnia. LAPSILTA! No onneksi en ehtinyt julkaista tätä, ukko tuli järkiinsä jo päivää myöhemmin.

Millaisen ihmisen kanssa mieluimmin toimisit? Ihan niikuin edellisessä blogissa: tee niikuin  itsellesi toivoisit tehtävän. Jos otat riskin, mitoita se kestokykysi mukaan. Riskin toteutumisen varalta, laadi plan B.

OP:n osalta siirsin lyhennysrahat takaisin pörssiin. Ihan vaan periaatteesta. Se siirto oli onnekas. Viime vuoden jaksolla jo +30 %. Vielä toinen samanlainen vuosi, ja kämppä on maksettu. Verojen jälkeen jää vielä ylikin. Se oli mun plan B mitättömän satasen  ja lupauksen pettämisen varalle. Olisihan siinä toteutua -30%:akin. Olisi sitten mokattu kaikki kolme.

 OP:ssa asia on pilkun väärällä puolella. Ei ne sitä huomaakaan ennenkuin Mummoa ja minua ei siellä enää ole. Muutama ihminen luuli, että olen puun ja kuoren välissä. Erehtyivät työnantajansa vahingoksi. Pikku juttu. Lähetin yhden viestin satkua vaatineelle virkailijalle. Ilmoitin siirtäväni rahat paremmin tuottaviin kohteisiin ja tyhjensin tilin. Pankin nostorajoitusten takia siihen meni pari kuukautta. Olisivat muuten päässeet vetämään provikoita. 

Opetus: epäluottamus  on syntynyt. Toimi sen jälkeen pilkulleen sopimusehtojen mukaan. Ennen epäluottamusta kirjalliset sopimukset ja tiliehdot on vaan paperia. Kun ne nostetaan pöydälle, on myöhäistä välttää epäluottamusta.

On ihan turhaa selittää y ja z-sukupolville pitää  satkun tai tonnin varakassaa pahan päivän varalle. Nehän on tottuneet saamaan iPhonen vain pyytämällä.

Tarina voisi auttaa. Isä Jumala, Äiti Luonto ja Kuningas Talous ovat eläneet miljoonia vuosia myrskyisää kolmiodraamaa. Äiti Luonto jakaa suosiotaan oikullisesti. Äijatkin väliin veljeilevät. Siis yksi kolmesta on aina raivoissaan; vähintään ärsyyntynyt. Näin isommat tai pienemmät vastionkäymiset kohtaavat ihmiskuntaa.

Juuri silloin, kun kaikki menee hyvin ja asiat on kunnossa, onkin taivas putoamassa niskaasi. Odota vaan.

Kun tietää, että näin on. Voi kaikkeen varautua. Jos et, niin joudut jossain vaiheessa kokoamaan jäljelläolevat palikat uudelleen. Pahimmassa tapauksessa aivan alusta asti.

Sokean Reetan kohdalla Kuningas Talous oli vain lievästi ärsyyntynyt. Syyrian sota on jo Isä Jumalan tekosia. Japanin tsunami Äiti Luonnon. Lista on loputon.

Toistan tässä vaan itseäni. Syy on tää mun uusi Surface tabletti. Piti kokeilla tekstin tekoa, kun pakettiin kuului Office ja erillinen näppäimistö, joka tosin on vielä tulematta. Mun delirium tremensis-sormilla kirjoittamisesta ei tullut mitään. Kapasitiivisella kynällä tämmöinen.