Kunto meni huonoksi pari vuotta sitten. Hain apua julkiselta puolelta ja sain kylmää kättä. Mulle naurettiin. Lähdin rakentamaan yksityistä kautta. Se oli rankkaa, kun olo oli heikko ja energiat alamaissa. Sorruin myös väärään valintaan, mutta akuutti ongelma tuli ratkaistuksi. Sen jälkeen tökki pahasti.
Hain, ja löysin toisen puolisen vuotta sitten. Halusin, että lääkitystäni tarkistetaan, koska jouduin ottamaan kortisonikuureja jatkuvasti. Lääkäri kävi. Hyvä lääkäri olikin. Nuori ja virolainen, muttei arkaillut fyysisissä tutkimuksissakaan. Ja sitten, huh huh. kirjoitti kiireellisen lähetteen keskussairaalan keuhkopolille. Ja "taivas" aukeni.
Sain keskussairaalasta empaattisen soiton. Keuhko-osasto, joka ei aiempienkaan kokemusteni mukaan ole koskaan tutkinut minua kunnolla, eikä ainoassa yrityksessänkään onnistunut ilmeisen pähitymyksen vuoksi, oli ulkoistanut minut edelleen - pallitattiivisen hoidon osastolle. Sieltä se soitto tulikin. Tarjoutivat tulemaan kotikäynnille. Lääkäri ja hoitaja, eli koko osasto. Olin äimän käkenä kun kysyivät mitä haluaisin. Minähän halusin vaan käydä läpi lääkityksen ja kysyin, mitä ne ehdottaa. No, nehän ehdotti opiaatteja - siis morkkua. No alkuun päästyäni sain sitten roppia myös kusemisvaikeuksiin. Sovittiin puhelinkontrolli muutaman päivän päähän. Hoitsu soitti ja käytiin läpi uusien lääkkeiden toimiminen. Se morkku panee kierroksille. Piti itse alentaa annostelua.
Sitten tuli ylläri. Hoitsu sanoi, että mulle on vahvistettu lupapaikka kaupungisairaalan osastolle 62, jonne on jo tehty alustava hoitosuunnitelmakin ilman sen kummempaa tutkimusta kuin yksi puhallus kannettavaan spirometriin ja verenpainemittaus. Mitä ihmettä? Ei kun nettiin etsimään. Osasto 62 on pallitatiivisen- ja saattohoidon osasto. Miksi ihmeessä sitä ei sanottu ja se piti itse kaivaa esiin. Nyt en todellakaan saanut sitä mitä tilasin!
Halusin pikku viilausta lääkitykseen, ja alta parin, viikon saan vahvistetun paikan saattohoitoon. Mitä vittua ne meinaa?
torstai 3. syyskuuta 2015
tiistai 2. joulukuuta 2014
MITÄ SUOMEN TULISI TEHDÄ
Lähdetään pelkistetysti ongelmista: Vaihtotaseen vaje jo vuosia negatiiviinen; maa köyhtyy.
Köyhtyminen on kurjistumista.
Ehdotetut erilaiset ratkaisut: Vaje katetaan velalla (Demarit, vas. pääosin Vihreät) ja odotellaan vaan talouden kasvua. Keskusta, valtiovetoinen investointipolitiikka joka rahoitetaan omistusta myymällä. Varat riskisijoituksiin. Byrokratia alas. Persut: On ne jotakin pienyrittäjyyden puolesta puhuneetkin, en vaan muista mitä. Kokkarit, pääministerin johdolla syleilevät Eurooppaa.
Onkos tämä joku kansallinen strategia, jolla maata kehitettään uuteen loistoon? Taatusti ei! Pelkkiä operatiivisia toimia; kolmos- tai nelosostasoa. Strategia tulisi kehittää kansallisella tasolla ja laajemmalla joukolla.
Perheelläni on jo liki 10-vuoden kokemus terveyspalveluiden huonontumisesta.
Muita merkkejä ovat: ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje, tiestön kunto, sillat, rautatiet, homerakennukset, energia, ympäristö, puolustuvoimat, sosiaaliturva, poliisiresurssit, kouluongelmat, julkisen tietohallinnon aiheuttama moniluukkuisuus ja IT-jälkeenjääneisyys, vihreä (= ent. kommari) vallankumous, koronnousun uhka, armeijan rahapula, maaseudun autioituminen jne, jne.
Yhteisesti pitäisi sopia, mille tasolle tuotot ja palvelut pitää laittaa. Selvää on, että rakenteita tulee muuttaa ja joitakin palveluja heikentää.
Siis ensin kansalliseti yhdessä sovittu strategia. Lisäksi tulee tunnistaa 3-5 tärkeystason 1 aluetta, jotka ovat välttämättä tarvittavia strategian toteuttamiseksi. Niissä ei saa politikoida eikä lakkoilla.
Ongelmiahan siitä tulee. Lähdetään ajatusleikistä vaihtoehtoisten strategioiden ja sotatieteen avulla. Sotatieteessä strategia on valittu tapa voittaa sota. Sodan voittaminen tarkoittaa vihollisen lyömistä siten, ettei se enää pysty uhkaamaan. Taktiikka on valittu tapa voittaa yksittäinen taistelu. Pitää siis määrittää ensin tavoite, vihollinen ja sitten se, milloin se on lyöty.
Tavoite ei voi olla vähäisempi kuin: Tulla omarahoitteisesti maailman ykköseksi kaikilla hyvinvoinnin ja talouden mittareilla
Helppoa on myös vihollisen määrittäminen. Me itse; Suomen kansa.
Nyt meneekin vaikeammaksi. Milloin vihollinen on lyöty? Paras vaihtoehto olisi tajuta itse ettei näin voi jatkaa. Meidät on lyöty, mutta saamme itse panna asiat haluamallemme mallille. Kahdessa seuraavassa meiltä ei kysytä, vaan vaaditaan. Seuraavaksi tulee luottoluokittajat, korot ja luotonantajat. Kolmanneksi IMF ja Maailmanpankki.
Paras vaihtoehto vaatisi todella suuria päätöksiä. Elinaikaodotetta tulisi alentaa ja strategiseen päättämiseen oikeutettujien määrää rajoittaa. Ensimmäinen on helppo. Annetaan taas ruoan, juoman ja tupakan maistua niin hyvälle, ettei eliniänodote ole yli 8-kympin. Säästyy kymmenintuhansin ohitus- lonkka- ja muita leikkauksia. Eihän siihen tarvita kuin lähettää Pekka Puska ja samanmieliset kehitysapuna Burkina Fasoon.
Strategisen tason päättäjien rajoitus onkin ongelmallisempi. Niitä on kolme: kansan valitsema eduskunta, hallitus ja Ay-liike. Eduskunta on demokraattisin, hallitus; vähän sinnepäin. Ay-liike sisäisesti - noh - suhteellisen demokraattinen. Edustaa max n. 40 % eduskuntavaaleissa äänivaltaisista, mutta hallinnoi miljardien eläkerahastopottia ja voi haitata, hidastaa ja pysäyttää maamme taloudellisen toiminnan. On tehnyt - ja tulee tekemään - kaikkia näitä. Laittomissa tapauksissa lakkosakot ovat kuriositeetti. Ay-liike ei ole tarpeeton, mutta se kuuluu samaan porukkaan kuin yrittäjät, turkistarhaajat, MTK jne. EK, sama juttu. Käyttävät liikaa valtaa mandaattinsa nähden.
Strateginen päätös 1: Alennetaan eliniänodotetta lopettamalla terveysterrorismi. Lisääntyneiden ruokaohjelmien mukaan se on käynnistynyt itsestään.
Strateginen päätös 2: Määritellään lailla EK:n ja Ay-liikkeen tehtävät. Laittomien lakkojen korvaukset vahinkoja vastaaviksi jolloin ne loppuvat. Työehtosopimusten yleissitovuus on poistettava. Eläkerahastot yhdistettävä ja niille laadittava sijoitusstrategia.
Edelliset eduskuntavaalit olivat katastrofi. Kansa äänesti väärin. hukattiin 4 vuotta välttämättömien rakennemuutosten tekemisessä. Se ei saa toistua.
Strateginen päätös 3: Eduskuntavaaleihin äänikynnys, esim. 8% annetuista äänistä. Siitä se kuhina alkaisi. Loikkauksia pilvin pimein. Pohjaväri tulisi näkyviin ja samalla fundamentalistien ja änkyröiden vaikutus liudentuisi suuremmassa joukossa. Tämä on ehkä kaikkein merkittävin.
Tässä maassa on liikaa elinkelvottomia kuntia, jotka eivät joudun siitä vastuuseen.
Strateginen päätös 4: Säädetään kunnille konkurssilaki. Nähtäisiin esim, tehtyjen kerskainvestointien käyvät arvot.
Siinä olisi alkuaskeleet maailman ykköseksi. Ei mitään kakkaroita, eikä kalastuksenhoitomaksuja vaan välttämättömiin muutoksiin johtavia strategisia toimenpiteitä.
Utopiaahan tämä vaan on, Kepu ei luovu kunnistaan, Ay- ja Ek-pellet kolmikannastaan ja eläkerahastoistaan, eikä pienpuolueet halua hävitä puoletukiaan. Perustulakikin kaivetaan taas esiin. Vaan oli ihan kiva aivovoimistella.
Ja kansa keskittyy vaan tasa-arvoisiin homoliittoihin, kun ne on siihen niin taitavasti vuosia manipuloitu. Homoja on alle 10% väestöstä, ja niitten kanssa petiin hyppäsi yli puolet kansanedustajista. Niin moni saa putsata "paskaa esinahkansa alta" eduskuntavaaleissa, kun isänmaan kannalta olisi ollut tärkeämpääkin tehtävää? Ei mulla mitään homoja vastaan ole, manipulointia vastaan on.
.
torstai 13. marraskuuta 2014
PUTIN JA ISIS
Katsoin tänään YLE:n Ulkolinjaa ISIS:istä. ISIS rakentaa kalifaattia, Putin Neuvostoliittoa ja USA:llakin on intressejä eri puolilla maailmaa. EU:lla ei edelleenkään ole "puhelinnumeroa", mihin soittaa. Kiina keskittyy taloutensa kasvattamiseen. Verta vuotaa. Miten se päättyy?
Ennustus: Maailmanvaltaa yritetään jakaa uudelleen, mutta ryssiltä aukeaa taas perse niinkuin 25 vuotta sitten, ja loppu käy niin kuin jo aiemmin maalasin maailman suurella pensselillä.
Ennustus: Maailmanvaltaa yritetään jakaa uudelleen, mutta ryssiltä aukeaa taas perse niinkuin 25 vuotta sitten, ja loppu käy niin kuin jo aiemmin maalasin maailman suurella pensselillä.
torstai 8. toukokuuta 2014
EDELLISEEN JATKOA
Meidän kakkoskämpässä oli vuokralainen. Asui vuoden, maksoi vuokrat ja vesiennakot viikko pari ennen eräpäivä. Irtisanoi sopimuksen ensin sähköpostilla, jonka vahvistin sähköpostilla. Vuokrasopimuksen mukaan myös kirjallisesti. Mulle turhaa, mutta osoitti, että rouva otti tarkasti. Tarkastus, maksu heti. Vesiennakkojen palautus. Heti kun selvillä, samalla arvioitu ja sovittu sähkö. Molemminpuolinen viesti: minuun voi luottaa ja heti on 5-10min. Nykyisin mahdollista.
Kun ostettiin se kämppä tarvittiin ostosaumaan lainaa. Lämpimin suhde kehittyi Osuuspankkiin. Sovittiin, että oston jälkeen lyhennettään lainaa niin, nettovuokrat hoitaa lainat, siis suullisesti. Kaverin nimi oli Juha jotakin. Ei toiminut. Vaativat satasen palkkiota.
No niin. Tämä Juha putosi viemäriin, samoin OP. Itse olin suulliseti luvannut eläkkeeni ja vuokrieni tulevan pankkiin, mutten toisen pankin tilieni, joihin liittyivät äitini tilien käyttöoikeudet. Lupasin, ja niin tapahtuu vieläkin. Tosin vilahtaen. Miksi minä pidin sanani, kun Juha tai OP ei ? Siitähän kirjoitin jo edellisessä jutussa. Olen vaan parempi ihminen.
Varsin nuorena minut nimitettiin erään vientiyhtiön markkinointipäälliköksi. Pomoni vihasi välikäsiä ja kielsi minua käyttämästä agentteja tai jälleenmyyjiä. Tapailin ihmisiä ympäri maailmaa. Tutustuin alan ihmisiin. Yksi maailmanlaajuisen konsernin vientipäällikkö lupasi suositella agenteilleen, tosin itsekin hyötyen, koska tuotteemme puuttuivat heiltä.
Ongelma oli, etten voinut tehdä sopimusta. Kiersin maailmaa kuusi viikkoa. Sovin yhteistyöstä suullisesti. Neuvotellut kaupat ja palkkiot vahvistaisin kirjeellä. Kauppoja tuli. Seurasi pari yhtiön parasta tulosvuotta. Vaikka todella arvostamani pomo joutui väistymään, ei aikanani tehty yhtään sopimusta. Luotettiin - miljoonakauoissa. Japani, Filippiinit, Etelä-Afrikka, Saudit, Jordania, Syyria, Bahrain, Israel, Columbia, Venezuela jne. markkamiljoonakauppojapelkällä luottamuksella.
Sokealla Reetalla oli vuokrasopimus. Ilmoitti irtisanomisesta, vaan ei kirjallisesti. Maksoi siis kuukauden vuokran tyhjästä kämpästä. Oma vika. Isäntä herkesi ahneeksi. En olisi kehdannut. Tänään palautetaan avaimet. Oikea ihminen palauttaa ennakot 5-10 minuutissa. Näkis vaan. Ei nähty. 80 € kuluman perusteella panttaa puoltatoista tonnia. LAPSILTA! No onneksi en ehtinyt julkaista tätä, ukko tuli järkiinsä jo päivää myöhemmin.
Millaisen ihmisen kanssa mieluimmin toimisit? Ihan niikuin edellisessä blogissa: tee niikuin itsellesi toivoisit tehtävän. Jos otat riskin, mitoita se kestokykysi mukaan. Riskin toteutumisen varalta, laadi plan B.
OP:n osalta siirsin lyhennysrahat takaisin pörssiin. Ihan vaan periaatteesta. Se siirto oli onnekas. Viime vuoden jaksolla jo +30 %. Vielä toinen samanlainen vuosi, ja kämppä on maksettu. Verojen jälkeen jää vielä ylikin. Se oli mun plan B mitättömän satasen ja lupauksen pettämisen varalle. Olisihan siinä toteutua -30%:akin. Olisi sitten mokattu kaikki kolme.
OP:ssa asia on pilkun väärällä puolella. Ei ne sitä huomaakaan ennenkuin Mummoa ja minua ei siellä enää ole. Muutama ihminen luuli, että olen puun ja kuoren välissä. Erehtyivät työnantajansa vahingoksi. Pikku juttu. Lähetin yhden viestin satkua vaatineelle virkailijalle. Ilmoitin siirtäväni rahat paremmin tuottaviin kohteisiin ja tyhjensin tilin. Pankin nostorajoitusten takia siihen meni pari kuukautta. Olisivat muuten päässeet vetämään provikoita.
Opetus: epäluottamus on syntynyt. Toimi sen jälkeen pilkulleen sopimusehtojen mukaan. Ennen epäluottamusta kirjalliset sopimukset ja tiliehdot on vaan paperia. Kun ne nostetaan pöydälle, on myöhäistä välttää epäluottamusta.
On ihan turhaa selittää y ja z-sukupolville pitää satkun tai tonnin varakassaa pahan päivän varalle. Nehän on tottuneet saamaan iPhonen vain pyytämällä.
Tarina voisi auttaa. Isä Jumala, Äiti Luonto ja Kuningas Talous ovat eläneet miljoonia vuosia myrskyisää kolmiodraamaa. Äiti Luonto jakaa suosiotaan oikullisesti. Äijatkin väliin veljeilevät. Siis yksi kolmesta on aina raivoissaan; vähintään ärsyyntynyt. Näin isommat tai pienemmät vastionkäymiset kohtaavat ihmiskuntaa.
Juuri silloin, kun kaikki menee hyvin ja asiat on kunnossa, onkin taivas putoamassa niskaasi. Odota vaan.
Kun tietää, että näin on. Voi kaikkeen varautua. Jos et, niin joudut jossain vaiheessa kokoamaan jäljelläolevat palikat uudelleen. Pahimmassa tapauksessa aivan alusta asti.
Sokean Reetan kohdalla Kuningas Talous oli vain lievästi ärsyyntynyt. Syyrian sota on jo Isä Jumalan tekosia. Japanin tsunami Äiti Luonnon. Lista on loputon.
Toistan tässä vaan itseäni. Syy on tää mun uusi Surface tabletti. Piti kokeilla tekstin tekoa, kun pakettiin kuului Office ja erillinen näppäimistö, joka tosin on vielä tulematta. Mun delirium tremensis-sormilla kirjoittamisesta ei tullut mitään. Kapasitiivisella kynällä tämmöinen.
torstai 24. huhtikuuta 2014
SANATTOMASTA VIESTINNÄSTÄ
Aloitettu 24.4,2014
On tultu harrastettua sanatonta viestintää viime aikoina. Pääosin viestien vastaanottajana. Harvoja poikkeuksia lukuuottamatta viestit ovat olleet negatiivisia.
Mitä ne sanattomat viestit ovat? Usein ne perustuvat yksilölle luonteenomaiseen tapaan toimia ja tapahtuvat niitä mitenkään ajattelematta. Kehonkielen lisäksi ne tapahtuvat tekemisinä tai tekemättä jättämisinä tai lupauksina ja miten annetut lupaukset toteutuvat jne. Oleellista on myös se missä ajassa ne tapahtuvat.
Vaikkei niitä useinkaan ajatella tietoisesti, ne ovat tärkeitä, koska ne antavat vastaaottajalle tietoa lähettäjästään. Ihminen, joka ymmärtää tämän, voi siis tietoitoiseti antaa itsestään hyvän vaikutelman esimerkiksi työelämässään, henkiösuhteissaan ja harrastuksissaan.
Itse olen tällä alueella pelkkä harrastelija, mutta tässä joitakin perusasioita:
Vastaanotettu hyvä viesti ilahduttaa ja yllättää vastaaottajansa ja antaa lähettäjästään parhaimmillaan kuvan ripeänä, luotettavana, vastuuntuntoisena ja arvostavana toimijana - tai vain osaa näistä. Huono juuri päinvastoin. Se myös panee vastaanottajan miettimään teon mahdollista tarkoituksellisuutta. Pahimmillaan viesti kertoo lähettäjänsä olevan piittaamaton, itsekäs, muita hyväksikäyttävä, epäluotettava vätys. Kukapa ei haluaisi antaa itsestään hyvää kuvaa? Ikivanha totuus: tee niinkuin toivot itsellesi tehtävän.
En tiedä, mitä minua nuoremmat sukupolvet ovat tehneet lukioikäisinä. Minun aikananani silloin opittiin perusasiat. Ja usein kantapään kautta. Kehityavaiheesta ja sukupuolesta johtuen palaute tuli välittömästi, pidäkkeettä ja päin naamaa. Sanallisesti tai nyrkillä. Opittiin nopeasti ja kerralla. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä. Silloin vaan elettiin niin. Seuraavilla opeilla olen mennyt sitten eteenpäin reilut 50 vuotta:
- Harkitsematonkin lupaus on pidettävä.
- Saat korkeitaan yhden huomautuksen tai varoituksen ennen tippumistasi viemäriin. Huomauttaminen on ärsyttävää ja tuntuu ruinaamiselta.
- Viinavelka on kunniavelka. Alkosta sai vasta kaksykkösenä ja kortilla.
- Koroton vippi - koosta riippumatta - lankeaa maksuun ensimmäisellä hetkellä, kun rahaa on enemmän kuin tupakkarahat. Jos et maksa, on turha pyytää lisää. Ikinä.
- Jos jostain ihmeen syystä saat uuden mahdollisuuden, saman virheen toistaminen on osoitus äärimmäisestä tyhmyydestä ja sinua kohdellaan sen mukaisesti.
En halua nolata itseäni kertomalla tapahtumista oppien taustalla. Muistan ne kyllä. Myöhemmin on tullut vielä yksi lisää:
- Kun lupaat jotakin, tee se ensi tilassa vaikkei sillä olisi mitään kiirettä. Jos et toimi niin, huomaat yhtäkkiä tilanteen muuttuneen. Varsinkin työelämässä se on lopun alku. Silloin on jo muitakin kiireitä.
Näillä olen sanattomasti viestinyt. Esimiehenä sanallisestikin. Joten kuten toimeen tullen. Nyt tuntuu, että mennään uusilla opeilla ja sukupolvia jopa luokitellaan. X , y ja z on jo määritelty. Googlatkaa vaikka. Mitenkähän ne sanattomasti viestivät? Ei niiden aika riitä tämmöisten ajattelemiseen. Ne sähläävät vaan kunnes huomaavat elämän menneen ohi. Mitähän seuraavaksi?
Ei liene outoa, että lähimmät ystäväni tuntuvat omaavan samat opit. Ei niistä ole puhuttu - itsestään selvistä asioista. Niitä kavereita ei ole monta.
Täydennän tätä nyt 23.2.2015. Vippasin Reetalle tonnin opiskeluun liittyvään Tansanian matkaan, isänsä tuplasti. Oli maksusuunnitelmia. Eivät toimineet. Piti päästä Sansibarille greisibailaamaan, 3 viikoks railaamaan ja Goalle. Olisi siis ollut kyvykäs maksamaan kaikki velkansa. Vaan ei maksanut. Olemme siis Jussin kanssa korotta rahoittaneet Reetan muita kuin opiskeluun liittyviä reissuja ja samalla Reetta on antanut antanut sanattoman viestin: Muista viis, mä ensin, Kahden viime vuoden aikana mun pörssisijoitukset on tuottanut noin 60%.Autan mä ihan ilmaiseksi todellisessa hädässä olevia. Hupimatkailijat: never again!
On tultu harrastettua sanatonta viestintää viime aikoina. Pääosin viestien vastaanottajana. Harvoja poikkeuksia lukuuottamatta viestit ovat olleet negatiivisia.
Mitä ne sanattomat viestit ovat? Usein ne perustuvat yksilölle luonteenomaiseen tapaan toimia ja tapahtuvat niitä mitenkään ajattelematta. Kehonkielen lisäksi ne tapahtuvat tekemisinä tai tekemättä jättämisinä tai lupauksina ja miten annetut lupaukset toteutuvat jne. Oleellista on myös se missä ajassa ne tapahtuvat.
Vaikkei niitä useinkaan ajatella tietoisesti, ne ovat tärkeitä, koska ne antavat vastaaottajalle tietoa lähettäjästään. Ihminen, joka ymmärtää tämän, voi siis tietoitoiseti antaa itsestään hyvän vaikutelman esimerkiksi työelämässään, henkiösuhteissaan ja harrastuksissaan.
Itse olen tällä alueella pelkkä harrastelija, mutta tässä joitakin perusasioita:
Vastaanotettu hyvä viesti ilahduttaa ja yllättää vastaaottajansa ja antaa lähettäjästään parhaimmillaan kuvan ripeänä, luotettavana, vastuuntuntoisena ja arvostavana toimijana - tai vain osaa näistä. Huono juuri päinvastoin. Se myös panee vastaanottajan miettimään teon mahdollista tarkoituksellisuutta. Pahimmillaan viesti kertoo lähettäjänsä olevan piittaamaton, itsekäs, muita hyväksikäyttävä, epäluotettava vätys. Kukapa ei haluaisi antaa itsestään hyvää kuvaa? Ikivanha totuus: tee niinkuin toivot itsellesi tehtävän.
En tiedä, mitä minua nuoremmat sukupolvet ovat tehneet lukioikäisinä. Minun aikananani silloin opittiin perusasiat. Ja usein kantapään kautta. Kehityavaiheesta ja sukupuolesta johtuen palaute tuli välittömästi, pidäkkeettä ja päin naamaa. Sanallisesti tai nyrkillä. Opittiin nopeasti ja kerralla. Ei siinä ollut mitään ihmeellistä. Silloin vaan elettiin niin. Seuraavilla opeilla olen mennyt sitten eteenpäin reilut 50 vuotta:
- Harkitsematonkin lupaus on pidettävä.
- Saat korkeitaan yhden huomautuksen tai varoituksen ennen tippumistasi viemäriin. Huomauttaminen on ärsyttävää ja tuntuu ruinaamiselta.
- Viinavelka on kunniavelka. Alkosta sai vasta kaksykkösenä ja kortilla.
- Koroton vippi - koosta riippumatta - lankeaa maksuun ensimmäisellä hetkellä, kun rahaa on enemmän kuin tupakkarahat. Jos et maksa, on turha pyytää lisää. Ikinä.
- Jos jostain ihmeen syystä saat uuden mahdollisuuden, saman virheen toistaminen on osoitus äärimmäisestä tyhmyydestä ja sinua kohdellaan sen mukaisesti.
En halua nolata itseäni kertomalla tapahtumista oppien taustalla. Muistan ne kyllä. Myöhemmin on tullut vielä yksi lisää:
- Kun lupaat jotakin, tee se ensi tilassa vaikkei sillä olisi mitään kiirettä. Jos et toimi niin, huomaat yhtäkkiä tilanteen muuttuneen. Varsinkin työelämässä se on lopun alku. Silloin on jo muitakin kiireitä.
Näillä olen sanattomasti viestinyt. Esimiehenä sanallisestikin. Joten kuten toimeen tullen. Nyt tuntuu, että mennään uusilla opeilla ja sukupolvia jopa luokitellaan. X , y ja z on jo määritelty. Googlatkaa vaikka. Mitenkähän ne sanattomasti viestivät? Ei niiden aika riitä tämmöisten ajattelemiseen. Ne sähläävät vaan kunnes huomaavat elämän menneen ohi. Mitähän seuraavaksi?
Ei liene outoa, että lähimmät ystäväni tuntuvat omaavan samat opit. Ei niistä ole puhuttu - itsestään selvistä asioista. Niitä kavereita ei ole monta.
Täydennän tätä nyt 23.2.2015. Vippasin Reetalle tonnin opiskeluun liittyvään Tansanian matkaan, isänsä tuplasti. Oli maksusuunnitelmia. Eivät toimineet. Piti päästä Sansibarille greisibailaamaan, 3 viikoks railaamaan ja Goalle. Olisi siis ollut kyvykäs maksamaan kaikki velkansa. Vaan ei maksanut. Olemme siis Jussin kanssa korotta rahoittaneet Reetan muita kuin opiskeluun liittyviä reissuja ja samalla Reetta on antanut antanut sanattoman viestin: Muista viis, mä ensin, Kahden viime vuoden aikana mun pörssisijoitukset on tuottanut noin 60%.Autan mä ihan ilmaiseksi todellisessa hädässä olevia. Hupimatkailijat: never again!
lauantai 20. heinäkuuta 2013
ENSIMMÄINEN RASTI
Tulin eilen kotiin viikon sairaalareissulta. Mennessä olin todella heikossa hapessa. Kolmantena päivänä vireyteni alkoi jo kohota ja heti saatuani tietokoneen aloin tehdä muistiinpanoja, koska keuhko-osasto oli jälleen kerran saanut sappeni kiehumaan. Käynnistin siis sen saman tietokoneen, jonka olin juuri tähän tarkoitukseen erikseen ostanut - viisi vuotta sitten - tiedostettuani sairaalakierteen käynnistyvän väistämättä ennen pitkää. Siis nyt. Vasta nyt. Pari vuotta yliajassa.
Sairaalakin mukaanluettuna ainoastaan Päivi tuntui tajunneen, mistä on kysymys. Soitti ja sanoi jotenkin näin: "Nyt se alkaa, pelottaako?" Ei pelota. Tiesin, että se alkaa. Sitä en tiennyt miten ja milloin se alkaa. Olin valmistautunut siihen sekä henkisesti, että aineellisesti. Minulla on oma logiikkani. En tuputa sitä kenellekään, koska samasta asiasta jollakin toisella voi olla ihan toiset ja yhtä perustellut käsitykset, joihin ei ole sopivaa ulkopuolisten puuttua. Vastavuoroisesti odotan muiden kunnoittavan omaa näkemystäni, jota vain itselläni on vapaus päivittää.
Tässä se nyt tulee; tämän kirjoituksen keskeinen sisältö eli substanssi:
Valistaa saa. Tuputtaminen, rajoittaminen, estäminen ja vaikeuttaminen on epäeettistä ja törkeää puuttumista yksilön omaan käsitykseen ihmisarvoisesta elämästä, jonka tulee säilyä koskemattomana viimeiseen mahdolliseen hetkeen asti.
Voisin lopettaa tähän, vaan en lopeta. Pitää antaa opponenteille mahdollisuus vakuuttua siitä, että kirjoittajan esittämät ajatukset ovat hapenpuutteesta kärsivien aivojen tuottamia horinoita, joita kirjoittaja itse pitää viisauden ja elämänkokemuksen huipentumana.
Jatketaan. Kävin tuon luonnoksen läpi ja poimin siitä neljä kohtaa, jotka jurppivat eli siis loukkavat käsitystäni ihmisarvoisesta elämästä.
1. Ambulanssilla sairaalaan hämärän rajamailla. Seuraavana päivänä edelleen huterana lääkäreiden kanssa selvittämässä mitä tapahtui mitään salaamatta (tupakointi, happirikastin), koska halusin pelata avoimin kortein ja pidin asioita oleellisena. Sillä siunaaman hetkellä tulinkin sitten syytetyksi rikolliseksi. Se, että olin yksitysesti hankkinut rikastimen täysin laillisesti siitä syystä, että joku asiantuntijamafia oli Kelan kanonisoimana laatinut ohjeet ensisijaisesti tupakoinnin vastustamiseksi ja vasta toissijaisesti potilaan olon helpottamiseksi. Se kanonisointi aiheuttaakin sitten sen, että niitä ei ole vapaasti ostettavissa ja hinnatkin ovat sen mukaiset. Ovat kyllä vapaasti maahantuotavissa.Voin olla väärässä määräysten ja ohjeiden suhteen ja olen valmis muuttamaan käsitykseni jos joku haluaa sen perustella niin että DI:kin ymmärtää. Siihen asti (ja siis vain minulle) se on niinkuin sen esitin.
Se, että minulla kaukonäköisesti oli se rikastin takasi sen, että olin tajuissani, kun ambulanssi tuli. Jostain Takavintturista noudettaessa olisin ollut tajuton, koomassa tai kuollut riippuen siitä, kauanko ambulanssin tulo kesti. Siis väärin pelastuttu. Omasta mielestäni olin ottanut presidentinkin edellyttämää vastuuta omasta elämästäni ja katsoin, että yhteiskunnan tulisi sitä syyllistämisen ja estämisen sijasta kannustaa, edistää ja tukea.
2. Rajoittaminen. Tässä tapauksessa suola. Typeryys vailla vertaa eikä enempien kommenttien väärti.
3. Estäminen. Tarkoituksella tai tyhmyyttään on huoneen ainoa potilaskäyttöön sopiva pistorasia sijoitettu ulottumattomiin katon rajaan. Hyväksyn kyllä, että hoitotyössä on häiriöherkkää elektroniikkaa ja sen toiminta on ensisijaista ja tärkeää. Silloin kun sitä ei ole lähituntumassa, pitää toipilaan vireyttä ja toipumista edistää ja tukea kaikin tavoin. Valitettavasti se vaan nykyaikana ei ole oikein mahdollista ilman sähköä. Vävyn kanssa ratkaistiin pulma ja yksi katonrajan pistorasia muutui neljäksi latiatasolla. Ei se ihan kirjaimellisesti määräyksiä noudattanut vaikka olikin täysin turvallinen.
4. Tupakkatuputus. Vähän sama kuin suola. Kun tupakoinnin lopettamisen vaikutus kohdallani eliniänodotteen pituuteen on viikkoja, korkeintaan muutamia kuukausia pyöritään pilkun väärällä puolella ja tuputuksesta seuraa vain pahaa mieltä molemmin puolin. Kaksi yritti. Olivat fiksuja ja lopettivat ensi vihjeestä. Ei kukaan tästä näppylöitä saanut.
Viideskin oli hilkulla. Jos olisin tilannut varjoainekuvauksen yksityisesti ja omasta mielestäni asettanut paikkani jonossa toisten käyttöön ja olisin pyytänyt lähetteen osastolta 32, jossa mm. verenohennukseni oli parhaiten tiedossa, voi vain arvailla mitä olisi tapahtunut ensityrmistyksen jälkeen. Ja niinkuin aina, kun projektimies haluaa tehtäväksi tai tehdä jotain, niin ennen aloitusta pitää olla Plan B ja vielä mielellään C. Oli ne, ja yhtäkkiä Osasto 32 olisikin kadottanut potilaansa puoleksi päiväksi ja saanut käteensä operaation dokumentit ja sepelvaltimotautiin liittyvän B-todistuksen, ei vinoiluna vaan palveluksena yhteiskunnalle. Jos olisin maanantai-aamuna tiennyt sen mitä tiesin keskiviikkona kello 14, olisi tämäkin hauskuus koettu.
Taas on kysymys vastuun ottamisesta omasta elämästä. Ymmärrän ja hyväksyn täysin sydänpotilaiden priorisoinnin ja kesälomakauden resussit ja juuri siksi olinkin valmis maksamaan omistani. Olinhan säästellyt; pahan päivän varalle. Suosittelen muillekin.
Alle 800€ kolmen päivän 15 tunnin (yht. 45h.) paastosta varjoainekuvaukseen on pilkkahinta, pallolaajennuksineen alle 4500, ihan ok. Eihän se ole vielä edes erikoislääkärin nettopalkkakaan. Tätä prosessia helpotti se, että olin jo reilu vuosi sitten käynyt läpi yksityiset sydänoperaattorit kun Mummolla oli tuntemuksia. Ohitusleikkauksia tarjosi vain kuopiolainen Cordia, joka on nyt jo linee historiaa. Pallolaajennuksiin asti päästään Töölön Mehiläisessä. Tuttu paikka polven tähystyksestä. Aikanaan soitin ja ajattelin. että viikkoja menee. Kysyivät ehdinkö kolmeksi: Katsoin kellosta alle tunti, ei ehdi. Onks huomiselle? On. No otetaan se.
Joku satunnainen lukija saattaa ajatella, että arvostelen julkista sairaanhoitoa huonosta palvelusta. Vääremmässä ei voi olla. Todella huolestuneeksi ja vihaiseksi tulisin silloin kun julkisella puolella on ylikapasiteettia - siis tehottomuutta. Julkiset palvelut eivät kertakaikkiaan voi perustua muulle kuin niukkuuden jakamiselle. Jos syntyy runsautta, on se leikattava pois tai alettava markkinoimaan sitä, missä tapauksessa julkinen muuttuukin yksityiseksi ja perustehtävä hämärtyy.
Se nyt on vaan kertakaikkiaan niin, että julkisella puolella potilas on koneiston raaka-aine. Siirtyessään privaattipuolelle hän muuttuukin asiakkaaksi ja saa asiakkaalle kuuluvan kohtelun. Kirjoitin siitä jo viisi vuotta sitten tutkiessani terveysyhtymän toimintokäsikirjaa, jossa erikoissairaanhoidon potilas määriteltiin (väärin) asiakkaaksi. Jo silloin totesin saman. Nyt en viitsi edes tarkastaa, mikä on vallitseva käsitys.
Palataan nyt siihen elämänkokemukseen. Viisaus pysyköön edelleen siellä, missä se minulla yleensäkin on, siis narikassa. Kun elämässä tehdään suuria päätöksiä evät ne yleensä synny kovinkaan systemaattisen ajattelun perusteella. Joka tapauksessa niitä on tullut matkan varrella tehtyä useita ja siinä yhteydessä tarkasteltua missä järjestyksessä elämän arvopalikat on. Ensimmäisen kerran tein sen tietoisesti vuonna 1977 erotessani kirkosta. Hämmästyttävää kyllä ne palikat on edelleen samassa asennossa. Vaikka tätä kirjoitankin ketunhäntä kainalossa, olen ne kyllä tässäkin yhteydessä käynyt läpi. Nyt se elämänkokemus auttaa itseäni ymmärtämään ne todelliset vaikuttimet, joihin päätökseni aikoinaan perustuivat. Kenellekään muulle elämänkokemuksestani ei ole mitään hyötyä.
Vuoden 1977 jälkeen olen pohtinut näitä asioita ainakin 1986, kun vapaaehtoisesti panin urani uusiksi, vuonna 2005 saatuani COPD-diagnoosin, 2007 sairaalareissuni jälkeen ja sitten nyt. Olen niitä kyllä muulloinkin tarkastellut. Siellä ei vaan ole mitään kiintopistettä, johon kytkeytyä ajallisesti. Oleellista on se, että yhtään tehtyä merkittävää päätöstä ei ole vielä toistaiseksi tarvinnut katua. Pienempiä kyllä roppakaupalla.
Miksi tämä kirjoitus? Sairaalareissuni oli sen verran järisyttävä kokemus, että se oli pakko purkaa jotenkin. Se oli tärkein syy. Vähäisempänä tulee ainakin muutaman hyvää tarkoittavan ihmisen toivoton yritys pelastaa minut itseltäni. Pahoittelen, jos tuli sanottua jotakin liian terävästi.
Lopuksi siitä ketunhännästä. Annan ilmeisimmän. Presidentillinen lainaus " vastuun ottaminen omasta elämästä", jonka olen ympännyt , vieläpä kahdesti, sellaiseen kohtaan, johon sitä ei kukaan ole koskaan tarkoittanut ja johon se ei kertakaikkiaan kuulu. Kun se tuli mieleen, en vaan voinut vastustaa kiusausta. Ne loput saatte löytää sitten ihan itse.
No niin, ensimmäinen tehtävärasti on valmis. Suuntaan seuraavalle. Tietäisi vaan kuinka kaukana se on!
PHKS, 11-14.5.2013 jäsentely, luonnos
Akuutti24, 2krt. 4+1pv.
Perustoiminnot hyvät ja kunnossa. Tekninen valmius odotettua parempi. Ainakin oma labra, magn.kuvaus sekä hyvä yht.työ KS:n kanssa (kaulavaltimoultra, silmätutkimus). Ainoa puute on palveukoseptissa.
Sairaan ja tuskissaanolevan on vaikea ymmärtää systeeemiä, jolloin luulee unohtuneensa rattaisiin ja hermostuu poukkoillen sinne tänne, päätyen pahimmassa tapauksessa ihan vika paikkaan. Pitäisi olla ”aulaemäntä”, joka säännöllisin välein tulee aulaan, valkkaa hermoimman yksilön ja selittää sille, että olet jonossa jatkoon tästä aulasta, odosaikaa ei voi sanoa, koska
hätätapaukset ajavat aina ohi. Kaikki saavat saman infon kerralla. Seurasin itse, kun uusia ihmisiä tuli samaan odotustilaan, tupsahtivat käsketyn viivan päästä, pälyilivät, pakittivat, palasivat, ja kyselivät: Mitä nyt tapahtuu, vaikka vastaanotossa oli selvästi sanottu minne mennä ja että kutsutaan nimeltä. Eihän se hädässä uppoa. Kysyn vaan mistä muualta saa aiakin 5 erikoislääkärin palvelukset neljässä päivässä ( 4 tapasin itse ) ilman ajanvarausta.
Kun seuraava kerta tulee osaan jo; siellä ne aulat on eriväristen lattiaraitojen päässä.
Käynnin jälkihoito onkin sitten ihan hanurista. Se oli umpierityselinten asiantuntijan lausunto. Tiivisti parille riville neljän päivän tutkimukset (hoito:verenohennus) ja omassa osassaan esitti natriumarvojen kontrollia seuraavalle viikolle terveyskeskuksessa. Enpä usko, että Natriumin lievä puutos (pienin 134) oli näköhäiriöni syy. Onhan se ollut jopa 118, enkä tiennyt mitään ennenkuin selkäleikkaukseni peruuntui. Omalta kannaltani katson siis asian olevan kesken ja pahalta näyttää, että niin se jääkin, kunnes näköhäiriö iskee neljännen kerran. Siis iloisiin näkemisiin Akuutti.
OS 54 KEUHKO, 1pv.
Uusi kokemus. Yleisesti ottaen ei muutosta viiden vuoden takaiseen KS-kokemukseen. Perushenkilöstö/palvelut hyvää ja tehokkuus oivallista. No sitte ne lääkärit taas. Tapasin vain yhden ja yhden tai sitten kaksi ja harjoittelijan. Lääkäri kuuli muttei kunnellut ja sehän on ihan entisen toistoa. Yksi suuttui, kun kerroin maahantuoneeni laillisesti happirikastimen. Käskin sen tulla hakemaan meiltä, jos sopiva laki löytyy. Se olennainen asia oli kuitenkin se, että halusin saattaa tietoon, että lähtötilanne oli +3l/min, eikä lisähapeton. Minusta oleellinen tieto, joka muuttui sanaharkaksi. No, siihen tarvitaan kaks.
Se harjoittelija olikin sitten mukava tyyppi. Sanoi ottavansa valtimoverinäytteen, jolloin ilmoitin ettei se ollut suosikkilistani kärjessä. Kaveri hymyili iloisesti ja ilmoitti, ettei aio tehdä minusta neulatyynyä ja teki sitten minusta neulatyynyn. Siis kaks hutia.
Koska, eivät tienneet ahtaumani tilaa, ulkoistivat minut sydänpuolelle – luulisin. Saatoi siinä olla sekä imua, että työntöä. Samalla hengenahdistukseni muuttui keuhkopohjalta sydänperusteiseksi mitä heppoisimin perustein. Varsinkin, kun olin myöhemmässä lääkärihälinässä erottavinani lausuman: röntgenissä pneumoniasopiva-löydös. Siis kehkokuume (varmaan alkava, koska muistan Mummon oireet).
OS 32 PUMPPUSISÄTAUDIT, 5pv.
Maanantain iso lääkärikierros oli sketsin arvoinen farssi/komedia. 5 ihmistä seisoo konsoliensa ääressä näyttäen puhuvansa konsoleilleen, mutta puhuvatkin toinen toisilleen. Saattavat samalla tavalla heitää kysymyksen potilaalleenkin. Joka tapauksessa potilaan on tästä hälinästä koitettava poimia jotain järkeenkäyvää tilanteestaan. Loppuyhteenvetoa potilaalle ei vaan tule ja sitten jengi onkin tuulen viemää. Joltain unohtui potilaskohtaamisen luento tyystin. Jos ei empatiaa löydy omasta plakkarista, on kehitettävä maneeri. Session alkuun 10 sek. vuoropuhelua ja loppuun selkokielellä tiivistelmä potilaalle. Pitää sallia pari kysymysytäkin, vaikka ne jorinoita yleensä ovatkin.
Pumppuosastolle jouduin ihan ilmeisen väärän logiikan perusteella. Tottahan kokeet ja filmi osoitti pumpussa tapahtuneen jotain. Virhe lienee siinä, että tulkitsivat Akuutti24 käynnin syyksi pumpun eikä keuhkot. Vaan eihän KS:ssä tiedetä ahtaumani nykytilaa. Korjaus: saattaa niillä olla vuodelta 05 tai 06. On niillä spiroergometriakin, tosin melko varmasti feikki. Jätän syyn arvailujen varaan.
Tiistaina nuori lekuri yksin kierroksella huoneeseen. Kyseli ja kuunteli (sic.) ja kysyin että sopiiko minun tiivistää tilanne:” KAT:n finaalissa välttämättä alkavan sairaalakierteen ensimmäinen rasti.?”
?-merkki siksi, ettei keskussairaala voi tietää kattini tilaa kysymättä Hemosta tai teettämällä spirometrian. Ehdotin jälkimmäistä. Kuuli se, saa nähdä kuunteliko saati vielä ymmärsi. Kuuli ja ymmärsi, mutteivät halunneet. Ihan ok. Kertoikin sen, mikä vielä parempi.Hupaisaa: nykynuori opastamassa papparaiselle, ettei aina kaikkea voi saada.
Jos tiivistelmä on oikea, sairaanhoidon tehtävänä näkisin olevan nostaa ukko koivilleen ja palauttaa kotiin minimikustannuksin, kerta kerran jälkeen ja kun aika tulee, varmistaa kivuton lähtö.
.
Olen nyt odotellut jotain tapahtuvaksi perjantai-illasta lähtien ja 2 aamupäivää kolmeen asti ravinnotta ja tutkimuskaapu ylläni. Taas peruutus; huomenna sitten uudelleen. Jättäisvät tekememättä. Vienyt jo monta päivää sairailta vuode-ja hoitopaikan. Siis 4 päivää, huomenna (keskiviikko) viides!
Tätä ei usko kukaan: tänään kahden kieppeissä otin puhelimen käteeni ja olin juuri valitsemassa Mehiläisen numeroa kysyäkseni huomisen vapaista ajoista kuvaukseen ja mahd. pallolaajennukseen ja jos mahdollista; mutta ei välttämättä; perustuen PHKS:n esivalmisteluun. Hoitsu tuli ja sanoi, että nyt mennään ja mentiin kans!
Ja sitten vielä kaiken huippu. Ukko on elänyt jo kaksi vuotta kauemmin kuin katin eliniänodote-käppyrä edellyttää. Pyytää ruokaansa lisäsuolaa. Ruuantuoja sanoo kysyvänsä hoitajilta, koska suolaa kontrolloidaan. Se panee kaikki just sellaiseen välikäteen, joka eniten jurppii. Ei ne pystyneet hommaamaan Symbicort Forteakaan, vaikka pari päivää ennen kerroin sen loppuvan. No samalla kotoaa tuli sekä suola, että Symbicort.
Opetus: Valista. Jos aletaan rajoittaa, varaudu pettymään. Aina on keino kiertoon, ja sitä käytetään aina. Sitäpaitsi tilassani elävälle ihmiselle ei ole viisasta tuputtaa enää mitään, eikä rajoittaa mitään (ei edes happirikastinta). Syntyy vaan tilanne, jossa on pelkkiä häviäjiä. Ja ihan ykskaks se rikastinkin tupsahtaa just sinne minne pitikin ihan omia teitään ja HYVÄ HOITOTAPA- SUOSITUKSEN raamatukseen ottaneet ovat harmissaan ja vakaasti päättäneet kirrata nutturoitaan entistä tiukemmalle :-DDD. Sitäpaitsi lisähappi ja happirikastin ovat teknisesti sekä pyroteknisesti ihan eri juttu. Happi/CO2- problematiikkaa lukuunottamatta rikastimen saannin edellytykset panen pelkästään tupakanvastustuksen tiliin. Miten niin happi ei muka liukene tupakoitsijan vereen. Haha, olen itse elävä todiste päinvastaisesta. Tolla logiikalla kaikki tupakan sytyttäneet kuolevat niille sijoilleen, koska ilman happikaan ei liukene vereen. Oli niitä lisääkin, yhtä huvittavia, ja erikoislääkärit on pantu niitä esittämään vakavalla naamalla tai aivot narikassa.
Sitten vielä. Sairaalalla on kirjautumissivu PHKS-vierailijanettiin. Systeemi ei vain ole vielä valmis eikä siis toimi. Sitä olisi tarvittu jo viisi vuotta sitten. Kun se joskus valmistuu, niin se on saman tien elinkaarensa päässä. Hukkaanheitettyä rahaa ja resurseja.
PHKS, 11-14.5.2013 jäsentely, luonnos
Akuutti24, 2krt. 4+1pv.
Perustoiminnot hyvät ja kunnossa. Tekninen valmius odotettua parempi. Ainakin oma labra, magn.kuvaus sekä hyvä yht.työ KS:n kanssa (kaulavaltimoultra, silmätutkimus). Ainoa puute on palveukoseptissa.
Sairaan ja tuskissaanolevan on vaikea ymmärtää systeeemiä, jolloin luulee unohtuneensa rattaisiin ja hermostuu poukkoillen sinne tänne, päätyen pahimmassa tapauksessa ihan vika paikkaan. Pitäisi olla ”aulaemäntä”, joka säännöllisin välein tulee aulaan, valkkaa hermoimman yksilön ja selittää sille, että olet jonossa jatkoon tästä aulasta, odosaikaa ei voi sanoa, koska
hätätapaukset ajavat aina ohi. Kaikki saavat saman infon kerralla. Seurasin itse, kun uusia ihmisiä tuli samaan odotustilaan, tupsahtivat käsketyn viivan päästä, pälyilivät, pakittivat, palasivat, ja kyselivät: Mitä nyt tapahtuu, vaikka vastaanotossa oli selvästi sanottu minne mennä ja että kutsutaan nimeltä. Eihän se hädässä uppoa. Kysyn vaan mistä muualta saa aiakin 5 erikoislääkärin palvelukset neljässä päivässä ( 4 tapasin itse ) ilman ajanvarausta.
Kun seuraava kerta tulee osaan jo; siellä ne aulat on eriväristen lattiaraitojen päässä.
Käynnin jälkihoito onkin sitten ihan hanurista. Se oli umpierityselinten asiantuntijan lausunto. Tiivisti parille riville neljän päivän tutkimukset (hoito:verenohennus) ja omassa osassaan esitti natriumarvojen kontrollia seuraavalle viikolle terveyskeskuksessa. Enpä usko, että Natriumin lievä puutos (pienin 134) oli näköhäiriöni syy. Onhan se ollut jopa 118, enkä tiennyt mitään ennenkuin selkäleikkaukseni peruuntui. Omalta kannaltani katson siis asian olevan kesken ja pahalta näyttää, että niin se jääkin, kunnes näköhäiriö iskee neljännen kerran. Siis iloisiin näkemisiin Akuutti.
OS 54 KEUHKO, 1pv.
Uusi kokemus. Yleisesti ottaen ei muutosta viiden vuoden takaiseen KS-kokemukseen. Perushenkilöstö/palvelut hyvää ja tehokkuus oivallista. No sitte ne lääkärit taas. Tapasin vain yhden ja yhden tai sitten kaksi ja harjoittelijan. Lääkäri kuuli muttei kunnellut ja sehän on ihan entisen toistoa. Yksi suuttui, kun kerroin maahantuoneeni laillisesti happirikastimen. Käskin sen tulla hakemaan meiltä, jos sopiva laki löytyy. Se olennainen asia oli kuitenkin se, että halusin saattaa tietoon, että lähtötilanne oli +3l/min, eikä lisähapeton. Minusta oleellinen tieto, joka muuttui sanaharkaksi. No, siihen tarvitaan kaks.
Se harjoittelija olikin sitten mukava tyyppi. Sanoi ottavansa valtimoverinäytteen, jolloin ilmoitin ettei se ollut suosikkilistani kärjessä. Kaveri hymyili iloisesti ja ilmoitti, ettei aio tehdä minusta neulatyynyä ja teki sitten minusta neulatyynyn. Siis kaks hutia.
Koska, eivät tienneet ahtaumani tilaa, ulkoistivat minut sydänpuolelle – luulisin. Saatoi siinä olla sekä imua, että työntöä. Samalla hengenahdistukseni muuttui keuhkopohjalta sydänperusteiseksi mitä heppoisimin perustein. Varsinkin, kun olin myöhemmässä lääkärihälinässä erottavinani lausuman: röntgenissä pneumoniasopiva-löydös. Siis kehkokuume (varmaan alkava, koska muistan Mummon oireet).
OS 32 PUMPPUSISÄTAUDIT, 5pv.
Maanantain iso lääkärikierros oli sketsin arvoinen farssi/komedia. 5 ihmistä seisoo konsoliensa ääressä näyttäen puhuvansa konsoleilleen, mutta puhuvatkin toinen toisilleen. Saattavat samalla tavalla heitää kysymyksen potilaalleenkin. Joka tapauksessa potilaan on tästä hälinästä koitettava poimia jotain järkeenkäyvää tilanteestaan. Loppuyhteenvetoa potilaalle ei vaan tule ja sitten jengi onkin tuulen viemää. Joltain unohtui potilaskohtaamisen luento tyystin. Jos ei empatiaa löydy omasta plakkarista, on kehitettävä maneeri. Session alkuun 10 sek. vuoropuhelua ja loppuun selkokielellä tiivistelmä potilaalle. Pitää sallia pari kysymysytäkin, vaikka ne jorinoita yleensä ovatkin.
Pumppuosastolle jouduin ihan ilmeisen väärän logiikan perusteella. Tottahan kokeet ja filmi osoitti pumpussa tapahtuneen jotain. Virhe lienee siinä, että tulkitsivat Akuutti24 käynnin syyksi pumpun eikä keuhkot. Vaan eihän KS:ssä tiedetä ahtaumani nykytilaa. Korjaus: saattaa niillä olla vuodelta 05 tai 06. On niillä spiroergometriakin, tosin melko varmasti feikki. Jätän syyn arvailujen varaan.
Tiistaina nuori lekuri yksin kierroksella huoneeseen. Kyseli ja kuunteli (sic.) ja kysyin että sopiiko minun tiivistää tilanne:” KAT:n finaalissa välttämättä alkavan sairaalakierteen ensimmäinen rasti.?”
?-merkki siksi, ettei keskussairaala voi tietää kattini tilaa kysymättä Hemosta tai teettämällä spirometrian. Ehdotin jälkimmäistä. Kuuli se, saa nähdä kuunteliko saati vielä ymmärsi. Kuuli ja ymmärsi, mutteivät halunneet. Ihan ok. Kertoikin sen, mikä vielä parempi.Hupaisaa: nykynuori opastamassa papparaiselle, ettei aina kaikkea voi saada.
Jos tiivistelmä on oikea, sairaanhoidon tehtävänä näkisin olevan nostaa ukko koivilleen ja palauttaa kotiin minimikustannuksin, kerta kerran jälkeen ja kun aika tulee, varmistaa kivuton lähtö.
.
Olen nyt odotellut jotain tapahtuvaksi perjantai-illasta lähtien ja 2 aamupäivää kolmeen asti ravinnotta ja tutkimuskaapu ylläni. Taas peruutus; huomenna sitten uudelleen. Jättäisvät tekememättä. Vienyt jo monta päivää sairailta vuode-ja hoitopaikan. Siis 4 päivää, huomenna (keskiviikko) viides!
Tätä ei usko kukaan: tänään kahden kieppeissä otin puhelimen käteeni ja olin juuri valitsemassa Mehiläisen numeroa kysyäkseni huomisen vapaista ajoista kuvaukseen ja mahd. pallolaajennukseen ja jos mahdollista; mutta ei välttämättä; perustuen PHKS:n esivalmisteluun. Hoitsu tuli ja sanoi, että nyt mennään ja mentiin kans!
Ja sitten vielä kaiken huippu. Ukko on elänyt jo kaksi vuotta kauemmin kuin katin eliniänodote-käppyrä edellyttää. Pyytää ruokaansa lisäsuolaa. Ruuantuoja sanoo kysyvänsä hoitajilta, koska suolaa kontrolloidaan. Se panee kaikki just sellaiseen välikäteen, joka eniten jurppii. Ei ne pystyneet hommaamaan Symbicort Forteakaan, vaikka pari päivää ennen kerroin sen loppuvan. No samalla kotoaa tuli sekä suola, että Symbicort.
Opetus: Valista. Jos aletaan rajoittaa, varaudu pettymään. Aina on keino kiertoon, ja sitä käytetään aina. Sitäpaitsi tilassani elävälle ihmiselle ei ole viisasta tuputtaa enää mitään, eikä rajoittaa mitään (ei edes happirikastinta). Syntyy vaan tilanne, jossa on pelkkiä häviäjiä. Ja ihan ykskaks se rikastinkin tupsahtaa just sinne minne pitikin ihan omia teitään ja HYVÄ HOITOTAPA- SUOSITUKSEN raamatukseen ottaneet ovat harmissaan ja vakaasti päättäneet kirrata nutturoitaan entistä tiukemmalle :-DDD. Sitäpaitsi lisähappi ja happirikastin ovat teknisesti sekä pyroteknisesti ihan eri juttu. Happi/CO2- problematiikkaa lukuunottamatta rikastimen saannin edellytykset panen pelkästään tupakanvastustuksen tiliin. Miten niin happi ei muka liukene tupakoitsijan vereen. Haha, olen itse elävä todiste päinvastaisesta. Tolla logiikalla kaikki tupakan sytyttäneet kuolevat niille sijoilleen, koska ilman happikaan ei liukene vereen. Oli niitä lisääkin, yhtä huvittavia, ja erikoislääkärit on pantu niitä esittämään vakavalla naamalla tai aivot narikassa.
Sitten vielä. Sairaalalla on kirjautumissivu PHKS-vierailijanettiin. Systeemi ei vain ole vielä valmis eikä siis toimi. Sitä olisi tarvittu jo viisi vuotta sitten. Kun se joskus valmistuu, niin se on saman tien elinkaarensa päässä. Hukkaanheitettyä rahaa ja resurseja.
perjantai 5. huhtikuuta 2013
SELKOKIELISTÄ KANSANTALOUTTA
Kuunnelkaapa joskus Radio Suomen selkokielisiä uutisia. Tarkoitushan on hyvä. Siis niille, jotka eivät pysy kärryillä tavallisten uutislähetysten tahdissa.
Kansantalous on jo vähän monimutkaisempi juttu, vaan voi sitäkin pelkistää. Aion tehdä sen nyt. Ne, jotka ovat eri mieltä, ovat idiootteja.
Kansa (maa, valtio. isänmaa, yhteisö, joukko. heimo yms.) voi elää pitämällä tulonsa ja menonsa tasapainossa ja menestyä pitämällä tulonsa suurempana kuin menonsa.
Valtiotasolla (perinteinen kansantalous) ainoa mittari on vaihtotase (=kauppatase+maksutase). Positiivisella vaihtotaseella kansantalous rikastuu, negatiivisella köyhtyy. Hyvinvointi kasvaa tai huononee. Menestyksen ja köyhtymisen jakaminen on poliitikkojen tehtävä. Ei sitä normaaliällinenkään ymmärrä.
Mitä kansalainen voi tehdä hyvinvointinsa kasvattamiseksi Suomessa? Ensiksi valita, ollakko suomalainen vai kosmopoliitti. Suomalaisten nuorten kosmopolitismi on rusinoiden poimimista pullasta.
Jos päädytään isänmaallisiksi, valinta tuleekin vaikeammaksi. Mennään arvomaailmaan. Teenkö valintani vaihtotaseen tai muiden arvojen puolesta? Vain idiootti ei ymmärrä, että ne muut arvot merkitsevät köyhtymistä!
SELKOKIELELLÄ: Välttele viimeiseen asti rahojasi ylittämästä Suomen rajaa!
Kuunnelkaapa joskus Radio Suomen selkokielisiä uutisia. Tarkoitushan on hyvä. Siis niille, jotka eivät pysy kärryillä tavallisten uutislähetysten tahdissa.
Kansantalous on jo vähän monimutkaisempi juttu, vaan voi sitäkin pelkistää. Aion tehdä sen nyt. Ne, jotka ovat eri mieltä, ovat idiootteja.
Kansa (maa, valtio. isänmaa, yhteisö, joukko. heimo yms.) voi elää pitämällä tulonsa ja menonsa tasapainossa ja menestyä pitämällä tulonsa suurempana kuin menonsa.
Valtiotasolla (perinteinen kansantalous) ainoa mittari on vaihtotase (=kauppatase+maksutase). Positiivisella vaihtotaseella kansantalous rikastuu, negatiivisella köyhtyy. Hyvinvointi kasvaa tai huononee. Menestyksen ja köyhtymisen jakaminen on poliitikkojen tehtävä. Ei sitä normaaliällinenkään ymmärrä.
Mitä kansalainen voi tehdä hyvinvointinsa kasvattamiseksi Suomessa? Ensiksi valita, ollakko suomalainen vai kosmopoliitti. Suomalaisten nuorten kosmopolitismi on rusinoiden poimimista pullasta.
Jos päädytään isänmaallisiksi, valinta tuleekin vaikeammaksi. Mennään arvomaailmaan. Teenkö valintani vaihtotaseen tai muiden arvojen puolesta? Vain idiootti ei ymmärrä, että ne muut arvot merkitsevät köyhtymistä!
SELKOKIELELLÄ: Välttele viimeiseen asti rahojasi ylittämästä Suomen rajaa!
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
lauantai 19. tammikuuta 2013
JATKOA EDELLISEEN
Edellistä kirjoittaessani olin noin puolivälissä Walter Isaacsonin kirjaa Steve Jobs. Se, ja se , että olin urani alkuaikoina muutaman kerran työskennellyt USA:ssa muoviputkitehtaiden lattiatasoilla, panivat minut ajattelemaan ja kirjailemaan. Nyt, luettuani elämänkerran loppuun, ymmärrän miksi.
Muistelen, että se oli Sacramento,CA tai Waco,TX. Olimme toimittaneet koneen. Tilaajan emo oli lähettänyt kaksi teknikkoa koulutukseen, koska tilauksia konsernin eri tehtaille oli viisi.
Olin itse koeajanut koneen pajalla. Kone asennettiin tuotantolinjan päähän paikoilleen. Todettiin. etteivät osat ole linjassaan. Kysymyksessä oli 8-metrinen noin 2-tonnin painoinen pitkä teräsrakenne. Myönsivät, että lastia purettaessa se oli pudonnut. Kello oli 02 yöllä. Ajattelin, että jatketaan huomenna. Tehtaan kaveri kysyi mitä korjaukseen tarvitaan. Kerroin. Kaveri sanoi, että meillä on tunnin tauko. Mennään syömään.
Tunnin päästä palattiin. Apuvoimat - osaavat, ei halpikset - oli paikalla - siis keskellä yötä - ja kone toimi, kun linjan tuotanto suunnitellussa aikataulussa käynnistettiin.
Ei se minun ansiotani ollut. Ihmettelin sitä ääneen ja sain opetuksen. Kukaan keskellä yötä herätetyistä ei ollut tyytymätön. Ammattitaidolla ansaittu taala toi tyydytyksen. No mitä ihmemiehiä ne oli? Toinen oli hitsari ja se toinen vaan kantoi pari hydraulista tunkkia paikalle ja pumppas niitä.
Mikä yhdistää Steve Jobsin hitsariin ja asentajaan?
Intohimo työhön. Mikä on sen vastakohta? Intohimo joutenoloon. Kun aiemmin maalasin maailman isolla pensselillä, totesin jenkkien selviävän meitä paremmin. Saas nähdä.
Edellistä kirjoittaessani olin noin puolivälissä Walter Isaacsonin kirjaa Steve Jobs. Se, ja se , että olin urani alkuaikoina muutaman kerran työskennellyt USA:ssa muoviputkitehtaiden lattiatasoilla, panivat minut ajattelemaan ja kirjailemaan. Nyt, luettuani elämänkerran loppuun, ymmärrän miksi.
Muistelen, että se oli Sacramento,CA tai Waco,TX. Olimme toimittaneet koneen. Tilaajan emo oli lähettänyt kaksi teknikkoa koulutukseen, koska tilauksia konsernin eri tehtaille oli viisi.
Olin itse koeajanut koneen pajalla. Kone asennettiin tuotantolinjan päähän paikoilleen. Todettiin. etteivät osat ole linjassaan. Kysymyksessä oli 8-metrinen noin 2-tonnin painoinen pitkä teräsrakenne. Myönsivät, että lastia purettaessa se oli pudonnut. Kello oli 02 yöllä. Ajattelin, että jatketaan huomenna. Tehtaan kaveri kysyi mitä korjaukseen tarvitaan. Kerroin. Kaveri sanoi, että meillä on tunnin tauko. Mennään syömään.
Tunnin päästä palattiin. Apuvoimat - osaavat, ei halpikset - oli paikalla - siis keskellä yötä - ja kone toimi, kun linjan tuotanto suunnitellussa aikataulussa käynnistettiin.
Ei se minun ansiotani ollut. Ihmettelin sitä ääneen ja sain opetuksen. Kukaan keskellä yötä herätetyistä ei ollut tyytymätön. Ammattitaidolla ansaittu taala toi tyydytyksen. No mitä ihmemiehiä ne oli? Toinen oli hitsari ja se toinen vaan kantoi pari hydraulista tunkkia paikalle ja pumppas niitä.
Mikä yhdistää Steve Jobsin hitsariin ja asentajaan?
Intohimo työhön. Mikä on sen vastakohta? Intohimo joutenoloon. Kun aiemmin maalasin maailman isolla pensselillä, totesin jenkkien selviävän meitä paremmin. Saas nähdä.
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
OLESKELUYHTEISKUNNAN JA YHTEISÖLLISYYDEN YDIN
Yksilön menestys riippuu siitä, mihin hän intohimonsa kohdistaa ja miten hän siihen harjaantuu. Oikean intohimon löytäminen ei ole vain jostakin listasta valinta, vaan eri asioita pitää kokeilla. Pitää siis aktiivisesti hakea.
Ihan niinkuin ennen. Nuorena aloitetaan pohjalta, hoidetaan homma, saadaan ylennys tai epäonnistutaan. Jos ei pärjätä, tai ala ei kiinnosta, on oivat mahkut hakeutua muualle.
Koulutuksella ei ole väliä; osaamisella - siis intohimolla - on!
Terveistä normaalijärkisistä ihmisistä osa on valinnut intohimokseen yhteiskunnan tukijärjestelmät.
Ne - vittu - vaan oleskelee. Jos saunan takana on tila lopussa, niin sitten niille ei voi mitään.
Ääripäiden välissä lienee suurin osa kansakunnan väestöstä; poliitikkojen ja veijareiden työmaa. Otetaan, mitä yhteiskunnalta saadaan. Loppurahan edestä puuhastellaan jotakin.
Ne taas, jotka ovat ovat kohdistaneet intohimonsa oikein, pystyvät maksamaan harrastuksensa, viihteensä ja turvallisuutensa yms. ihan itse. Lisäksi vielä osuutensa oleskelijoidenkin kuluista.
Kun yhteiskunnan rakenteet ovat murentuneet 1990-luvun alun laman jälkeen jatkuvasti, on nostettu esiin yhteisöllisyys.
Mummo ja minä ollaan pienin mahdollinen yhteisö. Ennen pitkää toinen meistä on leski. Nyt, yhteisillä eläkkeillä, pärjätään ihan ok. Yksin pitäis jo tinkiä pihvin mureudesta. Säännöllisestä kassavirrasta tulee ongelma. No, kun ollut oikeat intohimot, ratkaisu oli helppo. Kertavuotiset osinkotuotot muutettiin kuukausittaisiksi vuokratuotoiksi. Olisihan olemassa toinenkin mahdollisuus: leski menee luukulle. Vaan ei ole meillä ollut tapana.
Yhteiskunta hoitaa kyllä nää oleskelijatkin sitten kun ne on vanhoja. En vaan osaa ennustaa miten. Miettikääs sitä!
Tää yhteisöllisyysjuttu nykymaailmassa on vähintäänkin haasteellinen. Itse ajauduin, jouduin tai imaistiin perusyhteisöön, jossa oli äiti ja kolme tytärtä. Ajatellaan sitä pallona. Mummo oli ankkuroitu keskipisteeksi, mimmeillä jotenkin vakinaiset asemat ja meikäläisellä pelataan polttopalloa edelleen.
Nykyiset yhteisöt perustuvat, entisestä poiketen, muuhun kuin sukulaisuuteen. Voi osoittautua hyväksikin. Ystäväsi voit valita; sukulaisiasi et.
Yksilön menestys riippuu siitä, mihin hän intohimonsa kohdistaa ja miten hän siihen harjaantuu. Oikean intohimon löytäminen ei ole vain jostakin listasta valinta, vaan eri asioita pitää kokeilla. Pitää siis aktiivisesti hakea.
Ihan niinkuin ennen. Nuorena aloitetaan pohjalta, hoidetaan homma, saadaan ylennys tai epäonnistutaan. Jos ei pärjätä, tai ala ei kiinnosta, on oivat mahkut hakeutua muualle.
Koulutuksella ei ole väliä; osaamisella - siis intohimolla - on!
Terveistä normaalijärkisistä ihmisistä osa on valinnut intohimokseen yhteiskunnan tukijärjestelmät.
Ne - vittu - vaan oleskelee. Jos saunan takana on tila lopussa, niin sitten niille ei voi mitään.
Ääripäiden välissä lienee suurin osa kansakunnan väestöstä; poliitikkojen ja veijareiden työmaa. Otetaan, mitä yhteiskunnalta saadaan. Loppurahan edestä puuhastellaan jotakin.
Ne taas, jotka ovat ovat kohdistaneet intohimonsa oikein, pystyvät maksamaan harrastuksensa, viihteensä ja turvallisuutensa yms. ihan itse. Lisäksi vielä osuutensa oleskelijoidenkin kuluista.
Kun yhteiskunnan rakenteet ovat murentuneet 1990-luvun alun laman jälkeen jatkuvasti, on nostettu esiin yhteisöllisyys.
Mummo ja minä ollaan pienin mahdollinen yhteisö. Ennen pitkää toinen meistä on leski. Nyt, yhteisillä eläkkeillä, pärjätään ihan ok. Yksin pitäis jo tinkiä pihvin mureudesta. Säännöllisestä kassavirrasta tulee ongelma. No, kun ollut oikeat intohimot, ratkaisu oli helppo. Kertavuotiset osinkotuotot muutettiin kuukausittaisiksi vuokratuotoiksi. Olisihan olemassa toinenkin mahdollisuus: leski menee luukulle. Vaan ei ole meillä ollut tapana.
Yhteiskunta hoitaa kyllä nää oleskelijatkin sitten kun ne on vanhoja. En vaan osaa ennustaa miten. Miettikääs sitä!
Tää yhteisöllisyysjuttu nykymaailmassa on vähintäänkin haasteellinen. Itse ajauduin, jouduin tai imaistiin perusyhteisöön, jossa oli äiti ja kolme tytärtä. Ajatellaan sitä pallona. Mummo oli ankkuroitu keskipisteeksi, mimmeillä jotenkin vakinaiset asemat ja meikäläisellä pelataan polttopalloa edelleen.
Nykyiset yhteisöt perustuvat, entisestä poiketen, muuhun kuin sukulaisuuteen. Voi osoittautua hyväksikin. Ystäväsi voit valita; sukulaisiasi et.
perjantai 19. lokakuuta 2012
USKONTO JA DEMOKRATIA
Olen lueskellut aluksi sekavaa ja pitkästyttävää romaania. Sivulla 157 havahduin. Tajusin ohi vilahtaneen mahdollisesti jotakin mielenkiintoista. Luin uudelleen nyt jo paremmin keskittyneenä. Kirjailija oli pannut omia ajatuksiaan romanialaisen professorin suuhun otsikon aiheista.
"Demokratia toimii protestanttisessa kansakunnissa. Se toimii juuri ja juuri katolisissa kansakunnissa. Se ei tomi lainkaan ortodoksisissa kansakunnissa." Loistavaa, hienoa! Näinhän sen täytyy olla. Muslimeista proffa ei puhu ei pukahda, mutta ne sopivat hyvin samaan logiikkaan. Mielenkiintoinen näkökulma.
No. Mies on väärässä. Käytän kirjailijan metodia perustellessani ajatustani.
Proffa perustelee: "Kysymys on itsenäisestä ajattelusta; siitä miten jumalan sanaa selitetään" Jatkan omin sanoin tiivistettynä.
Protestantit uskovat, että jumalan olemuksen ja sanan selvittämiseen tarvitaan vain Raamattu. Itsenäisyys.
Katolilaiset tarvitsevat vaikeissa kohdissa avukseen ripittäytymisen ja paavin. Tuettu itsenäisyys.
Ortodoksinen kirkko on yhteys maallisen ja hengellisen välillä. Se tapahtuu siten, että pappi astuu seinän läpi savuiseen kaikkein pyhimpään ja palattuaan kertoo, mitä on hänelle on taivaasta viestitetty. Diktatuuri. Sama juttu myös politiikassa sanoo proffa.
Jatkan tästä - mihin proffa lopettaa - eteenpäin väittämällä, että johtavat poliitikot muuttuvat "ortodoksipappipoliitikoiksi" ja romuttavat demokratian heti ensi töikseen asemansa vakiinnutettuaan.
Suurten päätösten edellä poliittinen eliitti, eli hallituksen suurimpien ryhmien kärki, kokoontuu "pimeään, savuiseen ja kaikkein pyhimpään" päättämään asiasta. Seuraavaksi sitoututetaan tukipuolueiden puheenjohtajat. Sitten välitetään "jumalan" sana rivikansanedustajille. Kyseessä on peitelty käskytys äänestyskäyttäytymisetä. Rikkomukset on sanktioitu epädemokraattisesti laadituilla säännöillä. Näennäisdemokratiaa.
No niin. Toimivan demokratian edellytykset siis olivat: protestanttisuus ja itsenäinen ajattelu. Edellytysten siis täytyy täyttyä samanaikaisesti. Todistin juuri toisin. Siksi kirjailija tai professori on väärässä.
Valitettavasti sama toistuu kaikissa vaaleilla valituissa organisaatioissa. Paska juttu demokratian kannalta. Hyvä sentään, että päätöksiä saadaan edes aikaiseksi.
Onko tästä mitään hyötyä? Onko tässä mitään järkeä? No ei tietenkään! Hakemalla haettu tilaisuuas viisatella. Vaalitkin tulossa.
PS. Ovet eivät aukene Suomelle kansainvälisiin pöytiin niin kauan kuin ulkoministerinä on Tuomioja. Se nähtiin taas eilen.
Olen lueskellut aluksi sekavaa ja pitkästyttävää romaania. Sivulla 157 havahduin. Tajusin ohi vilahtaneen mahdollisesti jotakin mielenkiintoista. Luin uudelleen nyt jo paremmin keskittyneenä. Kirjailija oli pannut omia ajatuksiaan romanialaisen professorin suuhun otsikon aiheista.
"Demokratia toimii protestanttisessa kansakunnissa. Se toimii juuri ja juuri katolisissa kansakunnissa. Se ei tomi lainkaan ortodoksisissa kansakunnissa." Loistavaa, hienoa! Näinhän sen täytyy olla. Muslimeista proffa ei puhu ei pukahda, mutta ne sopivat hyvin samaan logiikkaan. Mielenkiintoinen näkökulma.
No. Mies on väärässä. Käytän kirjailijan metodia perustellessani ajatustani.
Proffa perustelee: "Kysymys on itsenäisestä ajattelusta; siitä miten jumalan sanaa selitetään" Jatkan omin sanoin tiivistettynä.
Protestantit uskovat, että jumalan olemuksen ja sanan selvittämiseen tarvitaan vain Raamattu. Itsenäisyys.
Katolilaiset tarvitsevat vaikeissa kohdissa avukseen ripittäytymisen ja paavin. Tuettu itsenäisyys.
Ortodoksinen kirkko on yhteys maallisen ja hengellisen välillä. Se tapahtuu siten, että pappi astuu seinän läpi savuiseen kaikkein pyhimpään ja palattuaan kertoo, mitä on hänelle on taivaasta viestitetty. Diktatuuri. Sama juttu myös politiikassa sanoo proffa.
Jatkan tästä - mihin proffa lopettaa - eteenpäin väittämällä, että johtavat poliitikot muuttuvat "ortodoksipappipoliitikoiksi" ja romuttavat demokratian heti ensi töikseen asemansa vakiinnutettuaan.
Suurten päätösten edellä poliittinen eliitti, eli hallituksen suurimpien ryhmien kärki, kokoontuu "pimeään, savuiseen ja kaikkein pyhimpään" päättämään asiasta. Seuraavaksi sitoututetaan tukipuolueiden puheenjohtajat. Sitten välitetään "jumalan" sana rivikansanedustajille. Kyseessä on peitelty käskytys äänestyskäyttäytymisetä. Rikkomukset on sanktioitu epädemokraattisesti laadituilla säännöillä. Näennäisdemokratiaa.
No niin. Toimivan demokratian edellytykset siis olivat: protestanttisuus ja itsenäinen ajattelu. Edellytysten siis täytyy täyttyä samanaikaisesti. Todistin juuri toisin. Siksi kirjailija tai professori on väärässä.
Valitettavasti sama toistuu kaikissa vaaleilla valituissa organisaatioissa. Paska juttu demokratian kannalta. Hyvä sentään, että päätöksiä saadaan edes aikaiseksi.
Onko tästä mitään hyötyä? Onko tässä mitään järkeä? No ei tietenkään! Hakemalla haettu tilaisuuas viisatella. Vaalitkin tulossa.
PS. Ovet eivät aukene Suomelle kansainvälisiin pöytiin niin kauan kuin ulkoministerinä on Tuomioja. Se nähtiin taas eilen.
lauantai 11. helmikuuta 2012
PELINTEKIJÖISTÄKÖ SUOMEN UUSI NOKIA- HAHHAH!
Hyvin koulutetut nuoret tuhlaavat lahjansa pelientekoon. Tunku alalle on sama kuin rahakkaimmissa urheilulajeissa. Kummassakin onnistuu vain promilleja yrittäjistä. Urheilijoiden ja nörttien välillä on kuitenkin se ero, että epäonnistunut urheilija-"yrittäjä" joutuu valitsemaan menestysmistoivelajinsa alle 15-vuotiaana; ja epäonnistuttuaan uudelleenkouluttautumaan; ehkä alkaen 25-vuotiaana. Kokenut - tai koulutettu - pelisuunnittelija vain vaihtaa kehityskohteensa ihmiskuntaa todella hyödyntävään toimintaan.
Onhan näitä kehityskohteita. Kaikkea sellaista, mikä on yksittäin kallista ja sisältää tietotekniikkaa. Otan esimerkin sairaanhoidosta (äh, käytin vanhaa ilmaisua). Piti sanomani terveydenhoidosta.
Keskussairaaloihin on koottu alueen paras osaaminen ja teknologia. Taloudellisten resurssien mukaan. Vaan ei kaikkea, eikä uusinta. Rahat ei riitä. Esimerkiksi Lahden rintasyöpäsädehoidot oli - ainakin ennen - Tampereella päivittäin. Yäk! Kalleimmat labrat pitää fyysisesti lähettäää jonnekin. Yäk.
Mikä ratkaisustrategiaksi? KESKITÄ KALLIS SOFTA - JAA HALPA RAUTA. Fiksumpi olisi jo ymmärtänyt: Kopioi netti. Kyllähän laitevalmistajat tämän tietävät. Ei se vaan ole niiden intressien mukaista, kun sillä softalla tienaa paremmin, niin sitähän myydään joka laitteen yhteydessä. Sitten myydään päivityksiä ja uusia päivityksiä jne. Tämä on johtanut siihen, että huipputeknologiaa on harvassa ja sairaita siirrellään satoja kilometrejä.
No, mitä näiden pelintekijöiden pitäisi todella tehdä?
- kartoittaa kaikki patenteista vapaa sairaalateknologia
- ostaa lisenssit patentoiduille
- kehittää keskitetty softa em. teknologioille
- rakentaa palvelinkeskus esim. suljetulle paperitehtaalle (mallia Google Kotka)
- kehittää halpa rauta
- markkinoida maailmanlaajuisesti
- softan käytöstä veloitetaan samoin kuin teleyhtiöt
Jo tässä on riittävästi aineksia uuteen Nokiaan Mutta jatkoa löytyy kyllä terveydenhoidon valtiollisen tietojärjestelmän kehittämisestä. Pilottikauppa pitää kuitenkin tehdä sellaiseen maahan, missä terveydenhuolto on valtion vastuulla.
Pilvestähän on kysymys. Vaan mitä tästä seuraisi?
- halpa rauta lisäisi lähipalveluja
- raudan volyymin kasvaessa yksikköhinnat putoavat
- palvelinkeskukset ovat aina ajantasaialla
- raudan tuotanto työllistäisi Suomessa; ainakin aluksi
- muhkea koodauspaketti voidaan tehdä etätyönä vaikka Kainuussa
- maaseutu pysysi asuttuna
- Suomi pelastuisi jos kukaan muu ei ehdi ensin
No, tämähän oli vain yksi esimerkki. Listaan muita ilman perusteltuja esityksiä:
- sosiaalitoimi
- kaikki tietokoneohjattu tuotanto
- tietoturva
- muut turvajärjestelmät
- jne.
Siihen aikaan kun rehellisellä palkkatyöllä johtavassa asemassakaan ei rikastunut, mutta tultiin hyvin toimeen, koettiin maksavamme velkaa isiemme ja äitiemme uhrauksista sodissa ja sen jälkeen. Nyt on jotenkin toisin. Nuoret valittavat, että joutuvat maksamaan edellisten sukupolvien hyvinvoinnin. Tulkoot sitten, kun heidän ikäluokistaan 30 % 18 - 35 vuotiaista miehistä on kuolleita tai vaikeasti haavoittuneita. Isänmaan puolesta. Valtakirja pitää ansaita!
lauantai 24. joulukuuta 2011
HUPIA TAAS PITKÄSTÄ AIKAA
Vanhat hyvät ajat palasi mieleen taas eilen. Edellisestä vastaavasta tapahtumasta on vähintään 25 vuotta. Olin silloin tulosyksikköjohtajana Upolla. Piti lähteä kauppaan ostamaan viikonlopun ruokia. Lähdin työsuhdesaabilla. En enää tarkkaan muista mitä olin tekemässä ennen lähtöä, mutta oli vähän suttuiset vaatteet päällä. Saattoi olla jopa tahraiset haalarit. Haluttiin mm. härän sisäfilepihvit.
Marssin lihatiskille ja pyysin myyjältä niin ja niin monta pihviä. Lihamies katsoi ryysyjäni ja sanoi, että sisäfile on kallista. Vastasin: "En kysynyt hintaa", johon myyjä vastasi kertomalla kilohinnan tarkastellen edelleen ulkoasuani. Lopulta piti ihan kysyä siltä halusiko se myydä vaiko ei. Se myi; minä maksoin. Kaupan omistaja oli tyytyväinen; minä en.
No sitten tänään. Mummolle piti keksiä joululahja. Ajattelin sitä vähän hemmotella. Ihan tässä vieressäniolevasta ikkunasta näkyy kauneushoitola. Ei muuta kuin rytkyt päälle - siis
honkkarin silittämätön flanellipaita ( 3 kpl/ 10€ ), 20 vuotta sitten itäeuroopasta ostettu nahkatakki ja ylisuuret samettihousut. Huom: Kaikki puhtaita, ehjiä ja erittäin mukavia päällä. Parta tosin ajelematta, mutta suihkussa käyty.
Teiniaikoina sanottiin, että kaikki kosmetologit ja parturit ovat huoria, mutta kaikki huorat ei ole ole kosmetologeja ja partureita. Mää tiiä. Pälyillen astuin hoitolaan. Ei siellä tietenkään ollut yhtään muita asiakkaita. Jouluna kaikki on luomua, Oli siellä pari kauneushoitajaa.. meikäläisen 60-luvun asteikolla ylilaitettuja . Minut huomattiin, katsottiin ylös ja alas ja kysyttiin - ei juuri näillä näillä sanoilla mutta sen tuntuisesti: " Mitä asiaa?" Olisikohan ollut ylenkatsetta puolin ja toisin?
Kysyin myyvätkö he lahjakortteja kun netissäkkään ei näkynyt. Sanoivat myyvänsä: kysyivät mitä haluaisin. Vastasin kysymällä "Näytänkö tyypiltä joka tietää? Sitten jaariteltiin sitä ja tätä. Sanoivat, että kasvohoito on 60 ja jalkahoito on 65 ja muut hoidot välillä 15-160€. Ostin sitten sen vaan jonkin lipun hätäpäissäni. Pakkasivat sen paperipussiin. Kotona kattelin.
Pussissa oli täydellinen ja runsas hinnasto ja erikoistarjoukset miehille. Markkinointiaineisto oli ihan kunnossa, vaan ei sitä osattu tai haluttu käyttää myynnin hetkellä. Myynnin hetki on kaupanteon ja yrittämisen ydin. Raha kilahtaa kassaan, tai sitten ei. Tuntui että ne halusi päästä minusta vain eroon. Olisivat voineet myydä minulle ihan mitä tahansa aina 100:n € asti. Kerroinkin sen niille etukäteen.
Missä se hupi on? Se selvisi itsellenikin vasta myöhemmin. Teiniajan klisee huorista. Parinkymmenen vuoden vientiaikoina tuli tavattua yksi jos toinenkin ammattilainen. Ja ne vasta myyjiä olivatkin. Juttu on siinä, että ennen huippumyyjätkään eivät saaneet tavaraansa kaupaksi. Eilen minä - "huippuasiakas" - en tahtonut saada haluamaani ostetuksi.
Ei tässä ketään ole nimitelty tai loukattu. Minua huvitti tilanteen komiikka. Äijä menee liikkeeseen, jonka kaltaisista ei ole koskaan edes ajatellut ostaa itselleen palveluksia, ja kokee olevansa ihan väärässä paikassa mutta oikealla asialla. Varmaankin ihan kunnollinen ja asiallinen henkilökunta koki tilanteen ihan samoin. Että se siitä.
Vanhat hyvät ajat palasi mieleen taas eilen. Edellisestä vastaavasta tapahtumasta on vähintään 25 vuotta. Olin silloin tulosyksikköjohtajana Upolla. Piti lähteä kauppaan ostamaan viikonlopun ruokia. Lähdin työsuhdesaabilla. En enää tarkkaan muista mitä olin tekemässä ennen lähtöä, mutta oli vähän suttuiset vaatteet päällä. Saattoi olla jopa tahraiset haalarit. Haluttiin mm. härän sisäfilepihvit.
Marssin lihatiskille ja pyysin myyjältä niin ja niin monta pihviä. Lihamies katsoi ryysyjäni ja sanoi, että sisäfile on kallista. Vastasin: "En kysynyt hintaa", johon myyjä vastasi kertomalla kilohinnan tarkastellen edelleen ulkoasuani. Lopulta piti ihan kysyä siltä halusiko se myydä vaiko ei. Se myi; minä maksoin. Kaupan omistaja oli tyytyväinen; minä en.
No sitten tänään. Mummolle piti keksiä joululahja. Ajattelin sitä vähän hemmotella. Ihan tässä vieressäniolevasta ikkunasta näkyy kauneushoitola. Ei muuta kuin rytkyt päälle - siis
honkkarin silittämätön flanellipaita ( 3 kpl/ 10€ ), 20 vuotta sitten itäeuroopasta ostettu nahkatakki ja ylisuuret samettihousut. Huom: Kaikki puhtaita, ehjiä ja erittäin mukavia päällä. Parta tosin ajelematta, mutta suihkussa käyty.
Teiniaikoina sanottiin, että kaikki kosmetologit ja parturit ovat huoria, mutta kaikki huorat ei ole ole kosmetologeja ja partureita. Mää tiiä. Pälyillen astuin hoitolaan. Ei siellä tietenkään ollut yhtään muita asiakkaita. Jouluna kaikki on luomua, Oli siellä pari kauneushoitajaa.. meikäläisen 60-luvun asteikolla ylilaitettuja . Minut huomattiin, katsottiin ylös ja alas ja kysyttiin - ei juuri näillä näillä sanoilla mutta sen tuntuisesti: " Mitä asiaa?" Olisikohan ollut ylenkatsetta puolin ja toisin?
Kysyin myyvätkö he lahjakortteja kun netissäkkään ei näkynyt. Sanoivat myyvänsä: kysyivät mitä haluaisin. Vastasin kysymällä "Näytänkö tyypiltä joka tietää? Sitten jaariteltiin sitä ja tätä. Sanoivat, että kasvohoito on 60 ja jalkahoito on 65 ja muut hoidot välillä 15-160€. Ostin sitten sen vaan jonkin lipun hätäpäissäni. Pakkasivat sen paperipussiin. Kotona kattelin.
Pussissa oli täydellinen ja runsas hinnasto ja erikoistarjoukset miehille. Markkinointiaineisto oli ihan kunnossa, vaan ei sitä osattu tai haluttu käyttää myynnin hetkellä. Myynnin hetki on kaupanteon ja yrittämisen ydin. Raha kilahtaa kassaan, tai sitten ei. Tuntui että ne halusi päästä minusta vain eroon. Olisivat voineet myydä minulle ihan mitä tahansa aina 100:n € asti. Kerroinkin sen niille etukäteen.
Missä se hupi on? Se selvisi itsellenikin vasta myöhemmin. Teiniajan klisee huorista. Parinkymmenen vuoden vientiaikoina tuli tavattua yksi jos toinenkin ammattilainen. Ja ne vasta myyjiä olivatkin. Juttu on siinä, että ennen huippumyyjätkään eivät saaneet tavaraansa kaupaksi. Eilen minä - "huippuasiakas" - en tahtonut saada haluamaani ostetuksi.
Ei tässä ketään ole nimitelty tai loukattu. Minua huvitti tilanteen komiikka. Äijä menee liikkeeseen, jonka kaltaisista ei ole koskaan edes ajatellut ostaa itselleen palveluksia, ja kokee olevansa ihan väärässä paikassa mutta oikealla asialla. Varmaankin ihan kunnollinen ja asiallinen henkilökunta koki tilanteen ihan samoin. Että se siitä.
lauantai 4. syyskuuta 2010
MOOTTORITURVAT JA KUMIHUULET
Kunnioitettu äitini ( 90-v ) on moottoriturpa. Jutuntulo ei lopu; aiheet vaan eivät liippaa ihan meidän nuorempien lähipiiriä. Reilut 50-vuotta sitten meitä opetettiin vaikenemaan vanhempien ihmisten puhuessa.
Nyt, itse vanhempana, olen havainnut, ettei vanhoissa perinteissä ole mitään vikaa. Noudatan sitä edelleen; itseäni vanhemman moottoriturvan kohdatessani, hillitsen itseni, kuuntelen kärsivällisesti tai poistun seurasta tupakalle.
Odotan samanlaista käytöstä itseni lähipiirin nuoremmilta, ja petyn joka kerta. Kun aloitan esim. keskustelun perintöverosta, sen keskeyttää joku, jonka pennun perseessä on näppylä. Se vaan on loukkaus, joka sulkee suuni. Koitan avata saman asian vielä pariin kertaan. Monta muuta asiaa samalla lailla! Ne kuulee, muttei ymmärrä. Keskeyttää ja loukkaa vanhemman ihmisen herkistynyttä tilaa vaikean asian päättämiseksi. Pistän sitten sähköpostin kun pitää hoitaa virallisesti.
Näitä moottoriturpia ja kumihuulia näyttäytisi lisääntyvän vaan uusissakin tuttavuuksissa siinä määrin. että narsismia vastaan pitää kohta alkaa kehittää rokotetta.
maanantai 12. heinäkuuta 2010
PARISUHTEEN HALLITSEVA OSAPUOLI ON SE, JOLLA ON PIENEMMÄT TISSIT
Vastavalmistuneena ihmettelin asiakkaiteni hienoja oppiarvoja. Tohtori siltä ja tohtori tältä alalta. Tiedot kuitenkin huonommat kuin omani. Kaupankäynti oli helppoa. Muisti vain kaverin nimen, oppiarvon (vähintään joka toisessa lauseessa) ja kertoa, että meillä on konsernissa 10804 asiantuntijaa, jotka pannaan kehittämään hänen loistavia ideoitansa. Sillävälin hänen oli tyydyttävä siihen, mitä oli tarjolla. Ostihan ne aina.
Geometrisesti määritellen myyntistrategiani oli: "Menestyvän myyjän ura on niiden pisteiden ura, joka on kielenmitan päässä maksavan asiakkaan perseestä." Siis ihan samalla tavoin kuin vanha matikan kirjani määritteli : Ympyrän ura on niiden pisteiden ura, joka on samalla etäisyydellä ympyrän keskipisteestä.
Psykologi taas määrittelee hyvän myyjän toisin: " Hyvä myyjä on sosiaalinen, kuunteleva ja kykenevä löytämään asiakkaan tarpeet lähinnä parhaiten ratkaisevan tuotteen omasta valikoimastaan taloudellisesti kannattavaan hintaan. Samaa paskaa; paremmalta maistuvassa paketissa.
No mikä se yhtymäkohta tämän tarinan otsikkoon on? Sehän tietysti on se, että kun olen aiemmin halveksinut niitä kusipäitä "tohtoreita", joiden kanssa olen alentunut kauppaa käymään menneisyydessäni, niin voisinpa hankkia tohtorin tittelin itsellenikin. Ihan vaan huvikseni.
Se ongelmahan on siinä, että entisen opinahjoni on varmaankin vaikea hyväksyä otsikon kuvaamaa väitöskirjan aihetta. Se kun sattui olemaan teknillinen korkeakoulu. No hätä. Suositaanhan poikkitieeteellistä tutkimustyötä nykyään. Kun nyt joka tapauksessa tarvitaan niitä opintoviikkoja ennenkuin tulevan väitöskirjani aihe edes hyväksytään, pistän tähän tiivistelmän laajan tutkimusaineistoni tuloksista.
Abstract:
Isotissiset naiset on tyhmiä tai köyhiä. Luonnostaan isotissinen keventäisi hartiavaivojaan pienennysleikkauksella. Jos ei varaa, niin viisas, mutta köyhä. Jos varaa, muttei pienennä, on tyhmä!
Viisas pienitissinen malttaa odottaa, kunnes ukon tissit on omia isommat ja ottaa hienovaraisesti vallan parisuhteessa. Siis silleen, että sun vuoros imuroida tai tulee lättyyn! Minkäs teet läskiesi kanssa?
No sitten ne Pamelat. Ne on ihan idiootteja. Maksaa maltaita yrittäessään väittää daisareitaan aidoiksi ja jannusta tuntuu kuin vetelisi pumpattavaa Barbaraa. Jos rikas jannu on tyhmä, niin syntyy siemenpankki; tavallisesti ei. Vain juttu 7-lehteen.
Homppareista tämä tutkija ei tiedä mitään.
Oppineet ystäväni auttakaa minua valitsemaan tiedekunta, josta hattuni helpoimmin saan!
Geometrisesti määritellen myyntistrategiani oli: "Menestyvän myyjän ura on niiden pisteiden ura, joka on kielenmitan päässä maksavan asiakkaan perseestä." Siis ihan samalla tavoin kuin vanha matikan kirjani määritteli : Ympyrän ura on niiden pisteiden ura, joka on samalla etäisyydellä ympyrän keskipisteestä.
Psykologi taas määrittelee hyvän myyjän toisin: " Hyvä myyjä on sosiaalinen, kuunteleva ja kykenevä löytämään asiakkaan tarpeet lähinnä parhaiten ratkaisevan tuotteen omasta valikoimastaan taloudellisesti kannattavaan hintaan. Samaa paskaa; paremmalta maistuvassa paketissa.
No mikä se yhtymäkohta tämän tarinan otsikkoon on? Sehän tietysti on se, että kun olen aiemmin halveksinut niitä kusipäitä "tohtoreita", joiden kanssa olen alentunut kauppaa käymään menneisyydessäni, niin voisinpa hankkia tohtorin tittelin itsellenikin. Ihan vaan huvikseni.
Se ongelmahan on siinä, että entisen opinahjoni on varmaankin vaikea hyväksyä otsikon kuvaamaa väitöskirjan aihetta. Se kun sattui olemaan teknillinen korkeakoulu. No hätä. Suositaanhan poikkitieeteellistä tutkimustyötä nykyään. Kun nyt joka tapauksessa tarvitaan niitä opintoviikkoja ennenkuin tulevan väitöskirjani aihe edes hyväksytään, pistän tähän tiivistelmän laajan tutkimusaineistoni tuloksista.
Abstract:
Isotissiset naiset on tyhmiä tai köyhiä. Luonnostaan isotissinen keventäisi hartiavaivojaan pienennysleikkauksella. Jos ei varaa, niin viisas, mutta köyhä. Jos varaa, muttei pienennä, on tyhmä!
Viisas pienitissinen malttaa odottaa, kunnes ukon tissit on omia isommat ja ottaa hienovaraisesti vallan parisuhteessa. Siis silleen, että sun vuoros imuroida tai tulee lättyyn! Minkäs teet läskiesi kanssa?
No sitten ne Pamelat. Ne on ihan idiootteja. Maksaa maltaita yrittäessään väittää daisareitaan aidoiksi ja jannusta tuntuu kuin vetelisi pumpattavaa Barbaraa. Jos rikas jannu on tyhmä, niin syntyy siemenpankki; tavallisesti ei. Vain juttu 7-lehteen.
Homppareista tämä tutkija ei tiedä mitään.
Oppineet ystäväni auttakaa minua valitsemaan tiedekunta, josta hattuni helpoimmin saan!
keskiviikko 30. kesäkuuta 2010
ShitMyDadSays
Nappasin Pauliinan linkistä vihjeen. Naureskelin kielenkäyttöä. Tutkin vähän taustaa. Vanhan lääkäri-isän kovin nuori media-ammattilaispoika kaiveli muististaan isänsä tokaisuija. Pisti niitä Twitteriin ja peukkuja alkoi tulla. Kyselin kielitieteilijä Leena-serkulta kommentteja. Teekkarihuumoriksi esitti.
Justin Halpern teki kirjan. Amazonissa sain vähän lisää maistiaisia. Tilasin: maksoi 14,07 € kotiinkannettuna. Tuli klo. 11, pääsin loppuun ennen iltakahdeksaa. Jenkkien bestseller-listoilla sitä ei vielä näkynyt. Nyt on. Tässä viimeiset 15 vuotta on tullut luetuksi 3-5 kirjaa viikossa. Kevyemmästä päästä Lasse Lehtisen väitöskirja ja raskaammasta eversti evp. Erkki Nordbergin teos Venäjän luoteisen armeijan strategiasta. Jos luettu kirja ei herätä ajatuksia, on se pelkkää viihdettä; paskaa.
Esimerkki: "Science and Mother Nature are in a marriage where Science is always surprised to come home and find Mother Nature blowing the neighbour." Englanniksi se kuulostaa ihan telkkarista tutulta. Miten se pitäisi suomentaa? Onko siinä joku viisaus? Omien yo-kirjoitusteni aikaan se olisi pitänyt suomentaa jotenkin näin: " Hra Tiede ja Äiti Luonto ovat avioliitossa, jossa Tiede aina kotiin tullessaan hämmästyneenä katsoo Äiti Luonnon ottavan suihin naapuriltaan." No ei todellakaan kuulosta suomalaisen äijän tokaisulta. Virkekin on liian pitkä. Eihän tällaisia tekstejä kokeissa ollut edes tarjolla. Viisaushan on se, että poika kunnioittaa isäänsä ja jakaa ajatukset luonnonvoimien ylivertaisuudesta.
Asiallisesti viisaus kuuluu: "Kun Äiti Luonto on taas kerran yllättänyt, joutuu tiedeyhteisö jälleen häpeään." No eihän kukaan tällaista tekstiä osta. Jään innolla odottamaan luovan suomentajan älynvälähdyksiä .
Nyt kirja on myyntitilaston huipulla: Loistava ennakkotyö Twitterissä ja FaceBookissa. Ei voita Nobelia, mutta alle 3-kymppinen miljonääri on syntynyt.
Sitten se filosofinen puoli: Myikö Justin isänsä? Häh? No eihän se ole blogi eikä mikään, jossa ei ole filosofista näkökulmaa siitäkin huolimatta, että ainakin nämä nykyiset tyypit insinööriä vähän huvittaakin.
tiistai 23. helmikuuta 2010
KUINKA TUHLATAAN YHTEISKUNNAN VAROJA JA PILATAAN KAHDEN IHMISEN PÄIVÄ
Sain kutsun keskussairaalaan labroihin ja sen jälkeen lääkärille. Sen olisi pitänyt tulla jo muutama kuukausi sitten. No hätä; tähän on jo totuttu. Hoitotakuu on vain lakiin kirjoitettu demarien märkä uni pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Kutsu sinänsä oli aivan asiallinen. Olin jopa tyytyväinen, että sydänfilmikin otetaan, kun vasen jalkani aina silloin tällöin muistuttaa enemmän mankelitukkia kuin kävelyraajaa. Hyvä puoli on ilmeisesti se, että kusi päästä on valunut koipeen. Vai onko? Ja onko sillä mitään väliä? Tupakointini perusteella elän jo nyt jatkoajalla, Kysymyshän on siitä, kummastako elimestä ensin loppuu happi. Sydän vai aivot. Sitten mennään ja toivottavasti nopeasti ja kivuttomasti.
No eilen se usko taas horjahti. Keuhkoahtaumatautiini hoidot, lääkitykset. tutkimukset ja lausunnot hankin yksityisesti, ei ole muuta mahdollisuutta. kun julkinen puoli ei vastaa puhelimeen, antaa aina yleisohjeen :"sitä on liikkeellä, odottakaa 3 päivää".
Mummom keuhkokuume ei odottanut, vietiin ambulanssilla kaupunginairaalasta keskussairaalaan hoidettavaksi, Kaupunginsairaalan tärkein tehtävä oli selvittää kenen luvalla sinne oli tultu. Pyysin vastaanottajaa (sairaanhoitaja) jopa katsomaan potilasta. Eihän se sopinut. Tärkeämpää oli yrittää estää kuolemanvakavasti sairaan ihmisen pääsy hoitoon. Ihminen niin väärällä paikialla kuin vain voi olla. Jos Mummo olisi kuollut sen ämmän toimenpiteiden seurauksena istuisi se nyt jo vankilassa virkavirheestä Lahden kaupungin ansiomitali rinnassaan rahojen säästöstä.
No palataanpa itseeni. Terveyskskukset eivät toimi. Ne, joilla on euro tai pari ylimääräistä osatavat tarvitsemansa palvelut yksityisesti. Suosin vähän iäkkäämpiä lääkäreitä, siis sellaisia jotka ovat opiskelleet ensin yleislääketiedettä ja sitten vasta erikoistuneet. Tehneet myös toitä yleislääkäreinä; oppineetkin jotain työnsä kautta. Ostaessani yksityisen palvelun, odotan saavani esimerkiksi tutustua lääkärin rasvattuun etusormeen ahterini kautta valitettuani, että en voi enää kusta valkoiset tennarni jaloissa, kun kusi ei enää lennä. Siitä tutkimuksesta ei nauti sen enempää lääkäri kuin potilaskaan. Se on vaan hoidettava. Agressiot nousevat pintaan oitis, jos tohtori kokemuksestaan riippumatta suosittelee heti kättelyssä urologian erikoislääkäriä. Sehän tarkoittaa sitä, että lääkärihenkilö ei halua tehdä rutiinitutkimusta tai ei osaa sitä tehdä. Ei sellaisesta ole omalääkäriksi. Neitiporukkaa! No palkkasin sitten omalääkärin, K:lla senkin nimi alkaa, muttei ole Kiminkinen. Löydettiin yhdessä sokeritauti. Lievä ja pillereillä hoidettavissa.
Sattui siihen tuo keskussairaalan sisätautipoloin kutsukirje. Insinöörinä ajattelin asian näin: Ehkäpä niiden olisi tarpeen tietää tietää siellä uudesta sairaudestani ja harkintansa mukaan muuttaa labrakoeohjelmaansa. Saatettaisiin jopa säästää kokonaan uusi labra- ja lääkärikierros. Siis veronmaksajien rahoja. Päätin soittaa. Soitin ja paska iski tuulettimeen. Jälleen kerran!
Kerroin taustan ja uuden sairauden ja esitin. että asiani käsiteltäisiin ja mahdollisesti tehtäisiin muutoksia labroihin. Vastauksena oli sellainen litania, joka herättää välittömän aggression. Viesti oli (ei sanatarkasti vaan) vapaasti tunnetasolla tulkittuna: "Vittuakos tänne soittelet, kun olet kutsun saanut, ilmestyt tänne ja lääkäri päättää mitä sen jälkeen tehdään." Maltoin vielä mieleni ja sanoin uskovani lääkärille olevan hyödyllistä ja jopa kiinnostavaa tietää terveyteni koko kuva ennen tapaamistamme. Voisitteko viedä asiaani eteenpäin? Vaiko ei? Kyllä lääkäriä kiinnostaa potilaan terveys kuului vastaus, mutta vasta tapaamisen jälkeen. Tuli siis selväksi, ettei asiaani viedä eteenpäin.
Taisinpa vähän kuohahtaa: Harkitsin sanani, mutta viesti oli suomennettuna: "Jos tommonen akka nukkuisi mun makuuhuoneessa, niin nussisin sitä ainoastaan ja vain löysällä munalla, kunnes oppisi asioimaan asiakkaiden kanssa oikein: Asiakkaiden? Viittaan PHKS:n toimintokäsikirjaan!
Tytyllä oli huono päivä ja minulle kaikki päivät ovat huonoja. Kimuli olisi voinut esimerkiksi sanoa: " Kiitos, että sairaudestasi huolimatta ilmoitit uuden tilanteen, vien asiaa täällä eteenpäin. Saat ilmoituksen jos muutoksia tulee." ja jättää asian pöydälleen tai tehdä lupaamansa. Ainakaan asiakas ei olisi suuttunut. Nyt suuttui ja tämä juttu päätyy Bloggerin kautta Facebookiin ja Twitteriin.
Yksi juttu jäi vaivaamaan; loptellessani puhelua kuulin äänen, jota en pysty tulkitsemaan: nyyhkäys tai tukahdutettu voitonriemuinen ähkäisy. Jos se oli voitonriemua, niin on vain pelkkiä häviäjiä. Minä (asiakas), sairaala(maine), kansanatalous (kustannukset) ja virkamiesmäinen hoitsu (joku sille ennenpitkää järkkää potkut). Että semmoinen päivä oli eilinen.
torstai 4. helmikuuta 2010
MAALAAN MAAILMAN - ISOLLA PENSSELILLÄ
Maalattavat alueet ovat Kiina- ja Intiavetoinen Aasia, USA, Etelä-Amerikka, Neuv.. äh.. Venäjä, Islamilaiset maat, Afrikka ja EU-Eurooppa. Maalaan ne luettelemassani järjestyksessä
Aasian teollistuvat maat muodostavat ja nyt maailman suurimman kansantalouden. Nykyisen lamankin vallitessa Aasian vahvimpien maiden talouskasvu on säilynyt kymmenen prosentin tasolla. Vanhojen teollisuusmaiden kasvu on saman verran negatiivisella puolella. Nuppia kohtihan Aasia on kansantuotteeltaan vielä köyhää, mutta siinähän se kasvupotentiaali piileekin!
Tuotannollinen teollisuus valuu Aasiaan kiihtyvällä vauhdilla. Ainoa rajoittava tekijä on vielä heikko infrastruktuuri sekä energia- ja ruokatuotannon omavaraisuuden puute. Työvoimareserviä siirtyvää tuotantoa varten on satoja miljoonia; tosin vielä kouluttamatonta.
Alueesta on muodostumassa suurin elintarvike, kulututavara ja investointiteollisuuden markkina-alue. Toisin sanoen: kaikki, mikä sinne siirtyy, jää sinne. Pysyvästi!
Kiinan vahvuutena on vahva keskitetty johto. Eihän se demokraattinen eikä ihmisoikeuksia kunnioittava ole, mutta se pystyy johtamaan maata nopeasti lujalla kädellä. Hallituksen kontrollissa ovat maailman suurimmat kassavarat. Niitä käytetään määrätietoisesti kasvun esteiden poistamiseen. Hötkyily ympäristöasioissa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa johtaisi todennäköiseti niskalaukaustuomioon.
Eihän se Aasian kasvu jakaannu tasapuolisesti, mutta aina sieltä murusia putoilee syrjäisempienkin alueiden kansalaisille. Aina kun mennään koko ajan parempaan ja parempaan, pysyy kansakin pääosiltaan kurissa.
Ja nyt se maalaus: Kiina- ja Intiavetoisesta Aasiasta tulee maailmanatalouden kiistaton johtaja. Johtaja se kokonsa puolesta on jo nyt, muttei kiistaton, koska USA ei ole vielä huomannut oman asemansa menetystä. Kasvukehitys on kiihtyvää. Alueen vienti- ja siten myös vaihtotase - kasvaa eksponentiaalisesti. Kassa vahvistuu edelleen.
Etelä-Amerikasta ja Afrikasta tulee Aasian ruokavarastoja, USA:sta Aasian tuotekehitysyksikkö. Energiansa Aasia ostaa raa'asti rahoillaan. Energian hinnannousu taannuttaa edelleen vanhoja teollisuusmaita jne...
Aasia tulee vaatimaan painoarvonsa nostoa maailmanpolitiikassa ja saa sen tai sitten...?
USA kansana on perinteisesti ollut sisäänpäinkääntynyt. Oltuaan itse maailman suurin markkina, se havahtuu omaan heikkouteensa liian myöhään. Sisäänpäinkääntyneisyys on myös pääsyy siihen, että USA ei ole voittanut - tai kyennyt viemään loppuun - ainoatakaan käymäänsä sotaa 65 vuoteen. Korea, Vietnam, Irak (kahdesti) ja Afganistan. Velkaa on enemmän kuin lääkäri määrää. Yllätys, yllätys... Kiinalle! Tuotannollinen teollisuus vähenee, muttei siinä määrin kuin Euroopasta.
On USA:lla toki vahvuuksiakin. Erittäin joustava ja innovatiivinen talous-, rahoitus ja työelämä, joita poliittisten päättäjien on äärimmäisen vaikea kahlita.
Maalaus: USA notkahtaa hetkekeksi, menettää sekä kykynsä, että halunsa toimia maailmanpoliisina ja alistuu tulevaan asemaansa maailman toiseksi suurimpana talousalueena ja mahtina. Köyhyys lisääntyy ja tuloerot kasvavat, mutta innovatiivisuutensa ja joustavuutensa ansiosta kansakunta tulee selviytymään; tosin vahvasti muuttuneena. Kansainvälisessä toiminnassa avaintalousalueet tulevat olemaan: Koulutus, tutkimus, tuotekehitys ja rahoituspalvelut.
Teoriassa jenkit voisivat aloittaa taloussodan ja sulkea rajansa Aasialta - ryhtyä toiseksi Pohjois-Koreaksi - kumartua istuimellaan eteenpäin ja pussata pyllyään ennen taloudellista rysähdystään päin Aasian honkaa... tai..?
Etelä-Amerikka on alueellisesti ja luonnonvaroiltaan kovin heterogeeninen, mutta kaikkea löytyy - öljystä, mineraaleihin ja viljavaan maahan. Rahamiehelle alueella operoiminen on helppoa kun omistus on keskittynyt aristokraateille ja /tai polittiselle eliitille. Vähän laiskaa, mutta sitäkin machompaa porukkaa ja mikä parasta; niitä ei ole paljon ja ne on helposti lahjottavissa.
Maalaus: Aasia ostaa kaiken tarvitsemansa Etelä-Amerikasta. Soijapelloista on jo aloitettu. Omistuksiaan sen on helppo puolustaa, koska köyhä kansan enemmistö joutuu kapinoidessaan poliittisen eliitin ja uusien omistajien tulen väliin. Ainahan siellä on ihmisiä tapettu! Teho vaan tuplaantuu.
Venäjän tulisi hakeutua Guinnessin ennätysten kirjaan hukattujen mahdollisuuksien maana. Mahdollisuuksia Venäjä on saanut eniten ja toistaiseksi se on hukannut ne kaikki yhtä lukuunottamatta - luonnonvarojaan. Tosin nekin hupenevat vauhdilla ja rahat valuvat vääriin taskuihin. Neuvostoliiton romahtaminen avasi venäläisille mahdollisuuden, jollaista se ei enää tule saamaan toiste - ainakaan rauhanomaisesti. Luonnonvarojen ja runsaiden energiavarojen tuotot olisi tullut käyttää maan ifrastruktuurin rakentamiseen maan venäläisellä osalla ja siten edelleen kehittää niiden tuottavuutta kansainvälisillä markkinoilla.
Vaan miten kävikään! Luonnonvarojen ja avainteollisuuden omistukset ohjattiin entisen hallinnon pelureille. Aluksi varallisuus valui maan rajojen ulkopuolelle turvaan. Kansakunta köyhtyi edelleen. Näennäistä Venäjän suuruutta ja voimaa ylläpidettiin rähisemällä ei-venäläisistä raja-alueista ja rakentamalla Moskovasta ja Pietarista uudet Potemkinin kulissit. Muualla maassa elämä säilyi ennallaan. Köyhänä. Miten muuten voisi ollakaan kun suurkansan kansantuote oli Hollannin tasoa?
Näyttihän se aluksi hyvältä, että maahan syntyisi länsimainen yksityinen talous ja yritteliäisyys sekä vapaa tiedonvälitys. Paskat! Yritä, menesty ja ellet pakene ajoissa rahoinesi maasta, joudut syödyksi mafian ja poliittisen eliitin (yksi ja sama) toimesta. Paettuasikaan henkesi ei ole turvassa. Perivenäläinen epäluulo ei -venäläisiä kohtaan tekee mahdottomaksi ulkopuoliset suurinvestoinnit maahan. Silti ryssillä ei ole varaa vallankumoukseen tai edes demokraattiseen vallanvaihtoon. Syntyisi vaan uusi polvi miljonäärejä ja vanhan (siis edellisen hallinnon) rahan pako maasta. Satoja tuhansia miljonäärejä kerrallaan!
Maalaus: Luonnonvarojensa ehtyessä Venäjästä tulee pohjoisen pallonpuoliskon Burundi. Surullista asiassa on se, että kautta historiansa Venäjä on ollut ainoa siirtomaa, jota on riistetty ainoastaan ja vain sisältäpäin. Se on varmaan niillä geeneissä samoin kuin halu alueelliseen laajentumiseen. Toivottavasti niiden ohjusten polttoaineet jo vanhentuneet... tai ..?
Islamilaisen maailman heikkous on ammattiyhdistysliikettäkin pahempi konservatiivisuus; uskonnon ylivalta rationalismista eli järjen käytöstä. Kylätason "kunkut" hallitsee ja koittaa rakentaa ydinpommeja kalashnikovilla, sinkkiämpärillä ja lapiolla. Kauna on oikeutettua! Niitähän on riistetty iät ja ajat Ottomaani-aikojen jälkeen. Silloin ne olivat itse riistäjiä! Ei synny uutta kalifiaattia. Elleivät pysy pöks... eiku kauhtanoissaan, maalaan, että:
Jos syntyy todella paha konflikti: USA:n, Euroopan, Israelin, Venäjän, Kiinan ja Intian (jätin Ranskan tarkoituksella väliin) ydinohjukset suunnataan uudelleen ja islamin alueesta tulee maailman suurin parkkipaikka! Jos suurta konfliktia ei synny, jatkavat omia nahinoitaan, pienempien ja suurempien pommien heittelyä sekä itsemurhapommituksiaan, kunnes ne luvatut neitsyet loppuu, tai sitten kuolevat raikkaan veden puutteeseen.
Afrikasta puhuttaessa on kyse Saharan eteläpuoliseta Afrikasta. Kaikki arvokas (kulta, timantit ja harvinaiset mineraalit) lienee jo kähmitty. Osuuksia saa rahalla pörssistä, muttei ehdotonta päätösvaltaa. Vanhoja teollisuusmaita ei todellakaan enää kiinnosta kantaa kasseittain rahaa korruptiota varten.
Eteläisen Afrikan vilja-aittojen tuotanto on valahtamassa Kiinaan. Rahaa "mukabeille" - nälkää kansalle. Maalaan:
Vähän kuin Etelä-Amerikassa. Vaan vielä helpompaa. Keskeisen Afrikan kansat kuolevat tauteihin, sotiin, pakolaisleireille tai lähdettyään pakkovaellukselle. Joutuvat ammutuiksi valitsemastaan ilmansuunnasta riippumatta: Muutamat "mukabet" lentävät kyllä luotikuurojen yli rikastuttamaan jopa Euroopan taloutta. Tyhmiä kun ovat! Voi olla, että todellista mustaa neekeriä suojellaan parinkymmenen vuoden päästä suuremmalla rahalla per yksilö kuin Saimaan norppaa tänään. On se paljon rahaa se.
Alustustahan tämä on vaan ollut. Päästään EU-Eurooppaan - hölmöyden huippuun! EU:nkin pitäisi päästä Guinnessin ennätysten kirjaan alueena väärien mittareiden käytön ennätys. Ulkominiseri Stubb perusteli uuden EU-perussopimuksen (tai EU-perustuslain) etuina pääsyä maailman suurimmaksi "kansantaloudeksi" ja pysyvän paikan saamiseksi YK:n turvallisuusneuvostossa. Ei Alex sitä itse keksinyt. Siellä olivat takana kaikki ne, jotka olivat valmiita tinkimään hakijamaiden liittymisehdoista. Ja niistähän on tingitty ja tullaan tinkimään edelleen. Siis mittari oli pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa. Sen eteen muut mittarit (kaikki EU- kansalaisten hyvinvointia kuvaavat mittarit) saivatkin sitten pudota ihan kuinka paljon tahansa. Nyt ne ovat sen tehneet eikä paikkaa ole saavutettu. Kiina-Intia-vetoinen Aasia kasvattaa bruttokansantuote-eroaan 20%-yksiköllä per vuosi. Ei ole edes matemaattista mahdollisuutta kuroa sitä kiinni!
Vanhana yrityssaneeraajana toivoisin EU:lle mahdollisuutta irtisanoa alisuoriutuneet valtiot yhteisön jäsenyydestä. Eihän sitä ole! Taloudellisia sanktioita on, vaan milläs perit? Siis alisuoriutunella valtioilla on tuskallisen tiukka ote suomalaisten mallisuorittajien palleista ja lompakosta - yksilötasolla. Vastenmielistä ja sietämätöntä!
Väärien mittarien käyttö on johtanut väärän strategian valintaan. Koska EU-perusrakenne on massiivinen, virkamiesmäinen, raskasliikkeinen ja oman ylemmyyntensä vanki, ei se strategia miksikään tule muuttumaan. Turkin, Albanian, Serbian, Islannin jne. hakijamaiden jäsenyydet tullaan hyväksymään Jo näillä perusteilla ylitetään EU kuilun parras. Eikä tässä vielä kaikki!
Seuraa pakollinen kasvihuoneilmiö-osuus. Kiinassa ja Intiassa elää yli 30% maailman väestöstä. Ei ne juurikaan välitä päästöistään kasvuhuumassaan sen enempää kuin Venäjäkään tai USA. Vastaisivatko päästöjensä osalta vähän yli puolta? Laajennetussa EU:ssakin väestön osuus on alle 10%, päästöistä reilusti alle.
No siellä EU-strategiassa on jonkun kummallisen "neitiporukan" toimesta saatu henkiin usko, että maailman johtajuuteen päästään torjumalla ilmastonmuutosta; milläkä muulla kuin rahalla - tietysti! Pantiin pystyyn päästöoikeuskauppa ja rahat päätyivät taas kerran vääriin taskuihin. Päätettiin satsata bioenergiaan ja luovuttaa loput fossiiliset energiavarat kasvavan Aasian tarpeisiin!
Ainoa oikea johtopäätös olisi ollut todeta, että olipa ennusteet ilmastomuutoksesta totta tai ei - olipa sen syynä ihminen tai ei - riittävätkö koko maailaman väestön toimet sen torjumiseen tai ei - niin poliittista yksimielisyyttä asiasta ei koskaan saada aikaan ja ilmasto tekee juuri niin kuin se tekisi joka tapauksessa. Jokainen asiaan uhrattu euro on työnnetty "Murrin perseeseen".
Olen nyt kirjoittanut tätä tekstiä reilut 12 tuntia - tehnyt kymmeniä nettihakuja, joita en ole osannut linkittää tähän tekstiin. Tyhmä, mikä tyhmä. Kiinnostuneet hakekoot itse. Käytössä on ollut myös virusimurini (PC) ja jopa taskulaskin. C'mon ja yrittäkää kumota väitteeni faktatiedoilla!
Maalaan: 30 vuoden päästä Eurooppaa asuttaa maailman koulutetuin paimentolaiskansa, joka edelleen ihmettelee, miten kolme strategiseti väärää mittaria voi tuhota yhteisön, joka tavoitteli maailman johtajuutta. Tavoitteet olivat:
1. Maailman suurin kansantalous
2. Pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa
3. Vetovastuu ilmastomuutoksen torjunnassa
Tässä EU on liittynyt Venäjän seuraan. Hulluus on ollut sisäsyntyistä. Ei ole vihollista, jota voisi heittää ydinpommilla, eipä juuri pommejakaan. Sattui vaan niin, että yli 60 vuotta meni kasvun merkeissä. Useimmat uskovat edelleen sen jatkuvan ikuisesti. Tänään viimeksi televisiossa ympäristöministeri Lehtomäki, joka sanoi: "Ellei ilmstomuutoksen torjunnasta makseta tänään, niin myöhemmin lasku on moninkertainen."
No hyvä! Uskottavahan ministeriä on. Maksan mieluummin nyt, mutta vasta sitten kun venäläiset, amerikkalaiset , kiinalaiset ja intialaiset yms. ovat avanneet pelin ja olette lähettäneet minulle kopion omasta maksustanne. Kantani kuvaa pelkistetysti koko maailman tilannetta. Asettamillani ehdoilla en taatusti joudu maksamaan senttiäkään!
Avointa piikkiähän ne poliitikot vaativat; ihan niinkuin eduskunnassakin itselleen. Ei vetele seuraavissa vaaleissa!
lauantai 30. tammikuuta 2010
SUOMALAISIA JOHDETAAN EDESTÄ
Junat ei liiku talvella, radat ja tiet katkeilee, sähkölinjat samoin kuten myös kaukolämpö- ja vesijohdot, viemäreistä puhumattakaan. Leikkausjonot pitenee, Kela- korvauksien reaaliarvot ovat alentuneet vuodesta 1989 alkaen. Vanhusten, vammaisten, sairaiden ja mielenterveyspotilaiden palvelut ovat romahtaneet. Yms, yms loputtomiin.... Julkiset varat eivät riitä!
Maan johto; siis hallitus, eduskunta ja johtavat virkamiehet, ovat ratkaisseet pulmat näin:
Hallinnon tehostamiseksi:
-Sidotaan puoluerahoitus indeksiin
-Ei missään tapauksessa alenneta kansanedustajien eläke-etuisuuksia
-Eduskunnan kuluille ei saa asettaa rajoituksia; Ei-parlamentaarisesti palkattuja avustajia, juhlaviinejä ja tilausoopperoita on saatava edellenkin hankkia ilman kontrollia
-Eduskunnan kuluille ei saa asettaa rajoituksia; Ei-parlamentaarisesti palkattuja avustajia, juhlaviinejä ja tilausoopperoita on saatava edellenkin hankkia ilman kontrollia
-Kehitysmaille annetaan parisataa miljoonaa ilmastomuutoksen torjuntaan
-Tuetaan ylikalliita energiamuotoja
-Perustetaan Saaristomeren kansallispuisto
-Tehdään säätiölakiin taannehtiva muutos harmaan puoluerahoituksen laillistamiseksi
-Kiukutellaan eduskunnan ainoalle edestäjohtajalle - Niinistölle - puhemiesvaaleissa
-Perustetaan Saaristomeren kansallispuisto
-Tehdään säätiölakiin taannehtiva muutos harmaan puoluerahoituksen laillistamiseksi
-Kiukutellaan eduskunnan ainoalle edestäjohtajalle - Niinistölle - puhemiesvaaleissa
Ratkaisun rahoittamiseksi:
-Alennetaaan valtionverotusta ja pakotetaan kuntia nostamaan verotustaan vähintäänkin vastaavasti
-Korotetaan vientiteollisuuden ja kansalaisten energiaverotusta
-Muutetaan aiemmat ilmaispalvelut - kuten kirjastot - maksullisiksi yms.
-Eläkeikää korotetaan, perusturvaa ja työttömyyskorvauksia alennetaan
-Korotetaan vientiteollisuuden ja kansalaisten energiaverotusta
-Muutetaan aiemmat ilmaispalvelut - kuten kirjastot - maksullisiksi yms.
-Eläkeikää korotetaan, perusturvaa ja työttömyyskorvauksia alennetaan
-Varmaankin myös harkitaan myöntää oitis kertalaukeavan aseen kantolupa kaikille virallisen köyhyysrajan alla eläville kansalaisille itsemurhan tekemiseksi yms..
Lukeekaa uudelleen blogini "Häväistyskijoitus"
Lukeekaa uudelleen blogini "Häväistyskijoitus"
Vaalikarjan (sen jota johdetaan edestä) luonnolliset odotukset:
-Vuosi vuodelta kaiken on tultava paremmaksi
-Parantumisen on kohdistuttava oikeudenmukaisesti koko kansaan
-Pakkotilantessa koko kansa joustaa, jos johtajat joustavat edellä
-Pakkotilantessa koko kansa joustaa, jos johtajat joustavat edellä
Edunvalvojien luonnolliset odotukset:
Edunvalvojia ovat esim. työssäkäyvien, opiskelijoiden, köyhien, eläkeläisten, vanhojen, sairaiden, veteraanien, invalidien, ammattiliitot, työnantajajärjestöjen, kirkkojen, vammaisten, yksinhuoltajien jne. järjestöt ja niiden kellokkaat (karjan johtavat eläimet). Edestä johdettuina ne odottavat vähintään samoja etuja kuin kansanedustajillakin on ja vielä puoluerahoituksen indeksisidonnaisuudella. Tietysti vielä se reaalinen parannus vähintään kerran vuodessa. Ja kun ne eivät niitä saa, ne kapinoivat. Oikeutetusti? Varmasti.
Poliitikot perustelevat etunsa sillä, että heidän työnsä on pätkätyötä. Niinhän se onkin! Tasapuolisuuden vuoksi yleisten työ, työterveys- harrastus- ja eläke-ehtojen tulee siten olla ihan samat kuin muillakin pätkätyöläisillä. Palkka tietysti työn vaativuuden mukaan, vaan ei mitään ylimääräistä lukuunottamatta tietysti tukiryhmää ja verkostoa, joita ilman ehdollepääsykin on jo ihan mahdotonta. Kyllä se tukiverkosto töitä järjestää vaalitappionkin jälkeen, tosiystäviä kun ovat! Jos eivät järjestä, niin ei niillä varmaan ollut puhtaat jauhot pussissa ennen vaalejakaan.
Paskaduuni sanoi Kari Häkämies sekä televisiossa että lehdessä sunnuntaina. Yksi tunnettu naispuolinen europoliitikko, jota jopa vähän arvostan (vain ja ainoastaan) hänen ilmasto- ja ympäristönäkemystensä ansiosta valitti kun pitää lentää ja matkustaa turistiluokassa reilu parin tunnin matka. Ei sieltä turistiluokan penkistä klamydiaa saa. Ei sitä (politikointia/pekkarointia/kähmintää ja omaneduntavoittelua) ole pakko tehdä. Jos ei muuta duunia saa, niin samaan soppajonoon vaan niinkuin muutkin luuserit.
Teenpä siis rakentavan ehdotuksen kun vuodenaikakin on ihan sopiva. Aatepoliittinen koulutus- ja rekrytointimatka: Tilataan Ukrainasta kaikki niillä olevat maailman suurimmat kuljetuskoneet. Merkkiä Antonov, vuosimallia vanha.
Kootaan Seutulaan kaikki eduskunnasta palkkaa saavat, ministeröiden, virastojen, kaupunkien, kuntien ja puoluetoimistojen, ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen top ten. Rahat, passit, arvoesineet ja luottokortit takavarikoidaan! Lastataan halukkaat (pitäähän pyrkyä olla narsisteillekin) koneisiin satunnaisessa järjestyksessä. Evääksi annetaan aski tulitikkuja ja laskuvarjo. Lennetään jonossa suoraan itään. Tunti Uralin jälkeen joka toinen kone kääntyy vasempaan ja joka toinen oikeaan. Pudotetaan/heitetään viiden sekunnin välein ukrainalaisen hyppymestarin valvonnassa. Ennen eduskuntavaaleja takaisin selvinneet hyväksytään ehdolle. Seutulassa luopuneet pannaan työnhakijoiksi virolaiseen vuokratyönvälitysfirmaan.
Hypänneillä on runsaasti aikaa panna, johtajuus- ja tiimityöskentelykykynsä sekä arvomaailamansa uuteen järjestykseen tarpomisen aikana. Ryhmittymätkin muuttuvat matkan varrella. Joku porukan helmistä saattaa kirjaimellisesti joutua suden suuhun tai kaverin ruoaksi. Mutta löytyihän johtajuutta ja uusia selviytymissatrategioita!
Nöyryyttä lisää paluunjälkeinen havainto, että maa edelleen elää entisellä tavoin. Mitä nyt pari juorulehteä on tehnyt konkan! Sailakset ja tarastit, haloset, lylyt ja laatuset yms. ovat varhaiseläkkellä paetakseen hengissäselviytyvien uudelleenherännyttä aatteellisuutta, luovuutta, henkistä voimaa ja päättäväisyyttä.
Esitänkö uutta extreme-tv-konseptia. Enpä tietenkään. Suomalaista arkipäivää reilut sata vuotta sitten. Siperiasta selviyti myös P.E. Svinhufvud, joka antoi Suomen itsenäisyysjulistuksen 1917.
Vastaavan elämänkokemuksen omaavia kansanjohtajia löytyy tänäkin päivänä kaikkien diktatuurien sisältä ja reuna-alueilta - vieläpä elävinä. Eivät he ole yksin selvinneet. Henkisesti lujimpina ja aatetovereidensa tukemina he ovat valtansa ansainneet mahdollisista puutteistaan huolimatta mutta aina johtamalla edestä.
Niinistön lisäksi vain Väyrynen yrittää ainoana poliittista irtiottoa. Paavolle paha on vaan neljän ison K:n kuihtuminen: Keminmaa, Keskusta, Kekkonen ja KGB. Muu porukka on kuin kanihäkin pohja; mahdoton erotaa ravintoa paskasta.
Tämänpäiväinen puhemiesvaali osoitti selvästi, että eduskunta pitää itseään kansakunnan eliittinä, jonka etuihin ei saa puuttua. Mentiin ihan Pohjois-Korean linjoille. Siellä kuollaan miljoonittain nälkään kun johtaja lihoo ja leikkii ohjuksilla ja pommeilla. Kansanedustajat tekivät tänään itselleen karhunpalveluksen. Veikkaanpa, että seuraavassa presidenttigallupissa Niinistö saa 80%:n kannatuksen ja eduskuntavaaleissa osallistumisaste laskee 5%-yksikköä.
Mikähän mahtoi olla pääsihteeri Seppo "Lista" Tiitisen rooli kapinaliikkeessä? Mieshän on tunnettu suomettumisen reliikkinä ja maailman pisimpänä avoimena piikkinä, joka ei taatusti ole pätkätyössä.
Jos vaali olisi ollut julkinen, niin kansakin tietäisi, ketä ei missään tapauksessa äänestetä seuraavissa vaalaissa. Toisaalta vaalin tuloskin olisi ollut erilainen.
Tämänpäiväinen puhemiesvaali osoitti selvästi, että eduskunta pitää itseään kansakunnan eliittinä, jonka etuihin ei saa puuttua. Mentiin ihan Pohjois-Korean linjoille. Siellä kuollaan miljoonittain nälkään kun johtaja lihoo ja leikkii ohjuksilla ja pommeilla. Kansanedustajat tekivät tänään itselleen karhunpalveluksen. Veikkaanpa, että seuraavassa presidenttigallupissa Niinistö saa 80%:n kannatuksen ja eduskuntavaaleissa osallistumisaste laskee 5%-yksikköä.
Mikähän mahtoi olla pääsihteeri Seppo "Lista" Tiitisen rooli kapinaliikkeessä? Mieshän on tunnettu suomettumisen reliikkinä ja maailman pisimpänä avoimena piikkinä, joka ei taatusti ole pätkätyössä.
Jos vaali olisi ollut julkinen, niin kansakin tietäisi, ketä ei missään tapauksessa äänestetä seuraavissa vaalaissa. Toisaalta vaalin tuloskin olisi ollut erilainen.
torstai 28. tammikuuta 2010
LUOVUUTTA KEPULLE - LYHYT OPPIMÄÄRÄ
Aikanaan radikaali vasemmisto kouluttautui Sirola-opistossa. Tarinan mukaan lyhyellä kurssilla opetettiin kuinka suurpankkien rahat viedään murtamalla pankin ikkuna kiven avulla. Pitkällä kurssilla opetettiin, kuinka sama tehtiin ilman kiveä. Olivat varsin liki onnistumista 1970-luvun alussa. Tulivat vaan liian fiksuiksi. Pääsivät rahan makuun ja pullahtivat ulos viiteryhmistään.
Todellista luovuutta! Sirola-opistosta, tai ainakin sen aatemaailmamsta, nousi niin suurkapitalisti Wahlroos kuin kaikki vihreät ministeritkin. Takinkäännön ilmavirralla olisi pidetty puoli Suomea lämpimänä pläkätyynelläkin pakkaskaudella.
Kepulla on Alkio-opistonsa. Sen opetuksista ei ole legendoja; oppilaista yllin kyllin. Nykyihmisestä käsittämättömiä. Koska pelkään kunnianloukkaussyytettä listaan vain nimiä. Jätän mahdollisen lukijan mielikuvituksen varaan kepuli-listani perustelut.
Kekkonen
Karjalainen
Väyrynen
Juhantalo
Pekkarinen
Jäätteenmäki
Korhonen
Vanhanen...
ja samanlaisia, mutta pienempiä kepuleita, on lukumääräisesti enemmistössä Suomen kunnista - pinta-alaltaan varmaankin yli 70% koko maasta. Pinta-alalla ei vaan ole äänioikeutta.
Maaseutu autioituu ja vanhenee. Nuoret kouluttautuvat ja muuttavat kaupunkeihin. Jos menestyvät, äänestävät kokkareita. Jos eivät pärjää hyvin, niin äänestävät vihreitä. Jos epäonnistuvat, niin sekoavat ja äänestävät persuja! Kepua ei missään tapauksessa, koska tietävät kähminnät omassa kotikunnassaan. Koulutettuina eivät enää halua takaisin paskaa lapioimaan; edes koneellisesti. Vasemmistolaisten lahtaaminen saunan taakse on niillä sitävastoin ihan geeneissä. Näillä eväillä Kepu on kuoleva puolue. Mikä on se kivi, joka säilyttää terveen maalaisjärjen valtakunnan hallinnossa? Eikö se ole jo selvinnyt?
Vihjeeksi:
Katsokaa eurovaalien tuloksia
Ylintä päätösvaltaa Suomessa käyttää eduskunta
Toista Kekkosta ei tule
Pietarissa on liki tuplasti Suomen asukasmäärä, eikä sitä ole jaettu
kunniksi
Pitääkö olla suurin kala pienissä kunnissa vai suurin kala eduskunnassa?
Joko valkeni kusipäät? Niille kepulaisille, joille ei vieläkään ole valjennut: Kaikki kepulaiset kunnat: tehkää kuntaliitos Helsinkiin - maan suurimpaan vaalipiiriin! Eduskuntaan saisitte 60-90 paikkaa tänään. Tästä päivästä lukien aina vähemmän ja vähemmän.
No, tämähän on se kivi, joka ei tule toimimaan sen paremmin kuin se Sirola-opistonkaan kivi. Olisi minulla ajateltuna se kivetönkin malli, mutta kun olen periaatteilatani kokkari, en sitä kerro rahastakaan; pysyn mieluummin lahjomattomana mutta köyhänä.
tiistai 5. tammikuuta 2010
HOLMLUNDIN, THORSIN JA TASKISEN YMS. JORINAT OLESKELULUVALLISTEN KARKOTUKSISTA
Tänään (05.01.2010) tuli mitta taas kerran täyteen. Thors ei ota kantaa matkoilla ollessaan (tarkoittaa sitä, ettei itse ole pystynyt vielä päättämään mitenpäin takin pukisi), Holmlund vaatii poliittisista syistä - siis viedäkseen ääniä Persuilta - oleskeluluvallisten ja rikoksista tuomittujen maastakarkoitusten yleiseen laajentamiseen. Virkamies Taskinen ja poliisi Paatero esittävät näkemyksenään että jos nykyisiä karkotusperusteita muutetaan, niin karkotteavien rikollisten määrä kasvaisi niin suureksi, etteivät resurssit mitenkään riittäisi.
Itse kunkin roolisuoritukset ovat loistava esimerkki siitä miten omaa asemaa pitää yrittää vahvistaa. Poliitikko haluaa lisää ääniä ja johtavat virkamiehet lisää alaisia! Samalla vaan hukkui punainen lanka ja lapsi meni pesuveden mukana. Jos ette vielä tajunneet, niin insinöörilogiikka on seuraava:
1. Kun joku hankkii itselleen laittoman aseen, hän aikoo myös käyttää sitä - oli sitten tervejärkinen, hullu tai terroristi!
2. Laittoman ampuma-aseen hallussapito on suunnitelmallinen rikos.
3. Tuomion pitää olla sama kuin murhayrityksestä riippumatta tekijän kansalaisuudesta tai oleskeluluvasta.
4. Sakko, tai edes ehdollinen vankeustuomio, ei riitä missään tapauksessa! Syyllisen paikka on vankilassa.
5. Jos syyllinen karkoitetaan, on varmistettava, että syyllinen lusii tuomionsa kotimaassaan. Ellei asiasta ole varmuutta istukoon tuomionsa Suomessa ennen karkoitustaan. Siis vankilassa. Ei missään nilkkarenkaassa Brax!
Näin yksinkerataista se on ulkomaalaisten osalta! Jatketaan entisellä oleskeluluvallisten rikollisten karkoituspohjalla, mutta kovennetaan laittomien aseiden ja todistettavien tappouhkausten rangaistusasteikoita. Veikkaanpa, että karkoitettavia löytyy alta sata.Siinä sivussa suomalaisia ehkäpä tuhat tai pari joutuu vankilaan. Eikä syyttä! Huumekauppiaita, ryöstäjiä, jengiläisiä ja muita kaheleita.
Paljon vaikeampi on ongelma aseenkantoluvallisten suomalaisten kaheleiden kanssa. Ei siihen insinöörilogikka riitä - poliitikkojen - vielä vähemmän! Lol!
torstai 31. joulukuuta 2009
SELLON TAPOT SYÖ MIESTÄ - MUTTA MITEN?
Tähän ikään mennessä olen nähnyt yhden miestapon vierestä, toisen torjutun yrityksen. Itse ollut kolme kertaa uhattuna (Nigeriassa ja Suomessa) ja aseilla tullut peloitelluksi niin Itä-Saksassa kuin Saudi-Arabiassakin. Mahdoinko saada vammoja sieluuni? Ei siihen osaa itse osallisena vastata. Kriisiapua en ole saanut. Enhän kertonut noista tapahtumista edes läheisilleni.
Vientikaupoissa tiettyjen maiden riskejä pidettiin palkkaan kuuluvina "etuina", SYP jopa jakoi firmoille englanninkielistä ( PanAmericanin tuottamaa ) tippaus, lahjonta, suojautumis- ja matkaopasta. Ei sitä nuorena naimattomana miehenä osannut muuna pitää kuin jännittävänä. Istua autossa Filippiinen Mindanaon saarella, joka tunnetusti oli osittain Marcosin hallintoa vastustavien kapinallisten hallinnassa. Ajettiin siis kohtuuttoman kovaa etteivät mahdolliset väijyjät osuisi. Minäkö hullu? Voi olla. Samassa kyydissä oli erään maailman suurimman konsulttifirman paikallisjohtaja. Optioista ei tiedettykään siihen aikaan. Palkkakin vain mulkun mittainen; toisella vain muutaman sentin isompi. Kollegoilla paljon samanlaisa tarinoita. Ei niistä edes enää tavattaessa puhuta.
Koettiin vientikaupalla rakennettavan Suomea velkana sodissa vammautuneille vanhemmillemme. Ei minulla Nokian menestystarinaan ole lainkaan osuutta. Väitänpä vaan, että ne tyypit joilla oli, työskentelivät samoin perustein.
Mitä ihmeen tekemistä ym. jorinalla on Sellon murhien kanssa? Herätkää! Nyt se tulee! Kysymys valtioneuvostolle, eduskunnalle ja Suomen tasavallan presidentille; vieläpä tässä järjestyksessä!
Maanviljeliän viljelyksiä valvotaan sentin tarkasti satelliittimittauksin. Eihän se vielä mihinkään riitä; pitää fyysiseti mitata paikan päällä millintarkasti laserilla. Resurssit tuntuvat rajattomilta.
Miten valvotaan ketä tahansa ihmistä, jolla on rasitteenaan julkisesti tiedetty tappouhkaus ja siihen perustuva laajennettu lähestymiskielto, aimmat tuomiot luvattoman aseen ja ampumatarvikkaiden hallussapidosta, huumetuomio ja epäily ihmisten laittomasta maahantuonnista?
Jyväjemmari, jonka kaurasarka on puoli metriä sallittua leveämpi kärähtää vuorenvarmasti. Kuka on se ministeri, joka kertoo tälle karaistumattomalle kansalle, että suomalaista perusyritteliästä maanviljelijää valvotaan teknologisesti tehokkaammin kuin potentiaalista ostoskeskus- tai kouluampujaa. Ministerihän ei tähän voi vastata. Miksi? Hänen kannaltaan tilanne on lose-lose! Turvallisuudesta vastaavien virastojen järjestelmät eivät pysty tuottamaan profilointeja. Paha! Tuottavat, mutta niihin ei reagoida. Vielä pahempi!!
sunnuntai 1. maaliskuuta 2009
ÄIJISMEJÄ; Osa 2. UUSIA KIERTOILMAUKSIA
Jumiutuin näihin kiertoilmauksiin. Havaitsin, että etomisesta kehittyi viha/rakkaussuhde. Vihapuoleni olen perustellut jo aiemmiin. Rakkaus syttyi alettuani miettiä uusia kiertoilmaisuja kielletyille sanoille. Siitä syntyikin suurinta hupia mitä näyttöpäätteen ääressä voi saavuttaa.
Pullon vajetessa ajatuskin lensi valtoimenaan. Rajaan kuitenkin tällä kertaa uudet kiertoilmaisuni perinteiseti lapsilta kiellettyihin sanoihin. Jatkossa ehkä julkaisen myös poliittisia ja taloudellisia kiertoilmaisuja. jos vaan näitä pulloja riittää. Ensimmäistä - itse asiassa innoittajaani - lukuunottamatta, kaikki muut ovat omia kehitelmiäni.
Pullon vajetessa ajatuskin lensi valtoimenaan. Rajaan kuitenkin tällä kertaa uudet kiertoilmaisuni perinteiseti lapsilta kiellettyihin sanoihin. Jatkossa ehkä julkaisen myös poliittisia ja taloudellisia kiertoilmaisuja. jos vaan näitä pulloja riittää. Ensimmäistä - itse asiassa innoittajaani - lukuunottamatta, kaikki muut ovat omia kehitelmiäni.
- Pieru: Aineen kahleista vapautuneen hengen riemuhuuto.
- Paska: Biokemiallisesti pahanhajuiseksi käsitelty herkullinen ateria.
- Kusi: Vanhemmiten vaikeasti tuotettava munuaisten keittovedeltä haiseva keltainen neste.
- Paskaruoka: Erinomaisista aineista pilaamalla valmistettu eines.
- Huora: Minuuttitaksainen empatiakonsultti.
- Panomies: Moraalisesta nussikrapulasta kärsivä nappula.
- Homo: Poikkeukselliseen eturauhastutkimukseen erikoistunut ympäristöasiantuntija.
- Lesbo: Pitää litteän patterin kielitestiä oivallisen makuisena.
- Vaimo, muija, akka: Arvostettu nainen - ei vitunkantoteline.
- Vitunkantoteline: Psyykkis-vaginaalisesti vajavaisten, kokeneiden, naisten heterogeeninen joukko (Itse en ole koskaan tavannut, mutta kaverit kyllä):
- Seisottaja: Viehättävyyttän testaava, myös kotona ilman jäävä, härnääjä.
- Kotihuora: Hyvin koulutettu, kotona viihtyvä, trendi- ja muotititietoinen typerys.
- Oravipillu: Naimisen kilpailuna kokeva ämmä.
- Sadisti: Raivostuu partnerin tyydyttymisestä.
- Masokisti: Ahdistuu, kun kukaan ei hakkaakkaan.
lauantai 21. helmikuuta 2009
PAULIINALLE
Vähiten odotin saavani kommettia Sinulta. Reetta ei edes tiedä tekstistäni mitään. Jätin sen hänelle löydettäväksi. Ainoa tekemäni linkkaus on blogilista.fi.
Niistä enon neuvoista. Enot harvemmin kuuluvat sisäpiiriin. Yleisesti ottaen; silloin kun niitä neuvoja tyrkytetään, ne eivät kelpaa. Silloin kun niitä pyydetään, on jo liian myöhäistä niitä antaa. Vääriäkin voivat olla, jos arvomaailmat ovat erilaiset.
Miesasioissa Reetalle suosittelemani symbolinen hajutesti pätee globaalistikin: Onnellinen aamulla; onnellinen koko vuorokauden.
Muutama neuvo kuitenkin:
1. Tee itsellesi vapaaehtoinen eläkevakuutus ja vaadi jokaisen työnantajasi maksavan sen maksut.
2. Tee itsellesi vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus ja vaadi jokaisen työnantajasi maksavan sen maksut.
Jos et tee neuvojeni mukaisesti, huomaat olleesi väärässä sairastuessasi tai tullessasi vanhaksi. Omat kokemukseni ovat vasta alkua tulevasta kurjuudesta.
sunnuntai 15. helmikuuta 2009
REETTA TÄYSI-IKÄISEKSI
Päivin tytölle, Reetalle, on kasaantunut omituinen joukko siirtyneitä geenejä. Biologisilta isovanhemmiltaan taiteellisuutta, ja varmastikin vain oikealta isoisältään mielikuvitusta. Äidiltään rakkauden elukoihin ja idealistisen käsityksen onnellisuudesta, johon pyritään ja jota tavoitellaan rahasta, urasta ja pettymyksistä huolimatta.
Itsestäni Reettaan ei tietenkään ole tarttunut mitään; paremminkin voi olla toisin päin. Ne harvat hetket kun ollaan puhuttu jostakin asiasta ovat olleet hämmentäviä. Oma tunneälyni kun on hanurista, niin Reetan tunneäly tuntuu olevan joskus vähän johdateltavissa. Onneksi/toivottavasti vain pikkuasioissa.
Kirjoittelen tähän nyt muita asioita kuin Joonakselle. Sattui vaan niin, että Joonaaksen osalle lankesi enemmän globaaleja mietteitä, koska hän on muutaman kuukauden vanhempi. Jos kiinnostaa, niin katsokaa aiempia tekstejäni.
Jo pallerona Reetta oppi touhuamaan itsekseen ja kehitteli omat leikkinsä vaivaamatta paljonkaan vanhempiaan. Nimesi mökin lähistön maamerkitkin kaikkiin tarttuvalla tavalla. Rusetti- ja telkkarikivet ovat jo siirtymässä mökkinaapurienkin käyttöön.
Siinä missä Joonas on jo pienenä vanhempiensa toimesta pantu ammattigolfarin kasvuputkeen, sai Reetta varmaankin hevosharrastuksensa Päiviltä geneettisesti ihan vaan rakkaudesta eläimiin. Muistelen Reetan joskus puhelleen biologian opinnoista. Siinä peruste jatkotekstille!
Reetta päässee valitseman, opintonsa, alansa, uransa ja harrastuksensa aivan vapaasti. Lähipiiristä varmaankin vain kannustetaan tulevaa valintaa oli se sitten mikä tahansa; ihan vaan rakkaudesta elämään.
Reetalle pitäisi antaa naisen malli. Laurako? Päivikö?, Tuuliko?Kaikki erilaisia. Omasta mielestäni mummo on paras. Mummo pienellä kirjoitettuna tarkoittaa mummoja yleisesti ja erityisesti vaimoani, siis Reetan mummoa, ja äidinpuoleista mummoani.
Mikä näistä mummoista tekee niin vahvoja. Tässä tarkoittamillani mummoilla on yhteistä se, että he ovat pitäneet perheen koossa, siitä huolimatta kuinka paskamaisia, sottaisia ja juoppoja äijiä - itseni mukaanlukien - he ovat naineet. Mistä on kysymys? Rakkaudesta vai yhteisöllisyydestä? Uskon mummojen vahvuuden perustuvan geneettiseen yhteisöllisyyteen. Siis perinteisiin äidinvaistoihin, joiden voimalla koko nykyinen nisäkäskunta on kehittynyt ja säilynyt. Vaan on meitä miehiäkin tarvittu. Miesten yhteisöllisyys on täydentänyt lajien säilymistä ruoanhankinnan ja turvallisuuden puolustamisen kautta. Sekin geeneistä lähtöisin.
Tätä kirjoittaessani itsellenikin vasta selvisi, miksi KOM-teatterin naisköörin huutavalla äänellä laulamat säkeet: "Pakko on taistella, kuolla tai voittaa.." Kansainvälisestä tuntuvat niin karmivilta. Ne ovat luonnottomat muultakin kuin kommunistisen aatteen perusteelta.
Vähänkin pidemmälle viety biologian (historian, kemian, teologian, fysiikan ja matematiikan, geologian) opiskelu kyseenalaistaa useampiakin perinteisiä ja nykyaikaisia uskomuksia.
Jotta en nyt vahingossakaan loukkaisi mahdollisten lukijoiden arvomaailmaa, niin esitän ensin kysymyksen ja sille hyväksyttäviä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kas näin:
ONKO JUMALAA OLEMASSA?
Ei, jos uskomme Darwinin "Lajien synty"- teoksen ja sen poikimien jatkotutkimusten tuloksiin.
Kyllä, jos uskomme jonkin korkeamman voiman ohjanneen lajien kehitystä matemaattisesta todennäköisyydestä huolimatta.
ONKO IHMINEN LUOMAKUNNAN KORKEIN OLENTO?
Ei: Lukumääräisesti, moraalisesti, eettisesti, organisatorisesti, motoorisesti jne...
Kyllä: Teknisesti?
VOIVATKO MIES JA NAINEN OLLA TÄYSIN TASA-ARVOISIA?
Ei, koska: Darwin oli oikeassa.
Kyllä, mutta: sukupuolten geenit on ensin manipuloitava yksineuvoisiksi.
VOIDAANKO ILMASTONMUUTOS TORJUA?
Ei: Poliittisesti, taloudellisesti, historiallisesti ja geologisesti mahdoton tehtävä.
Kyllä: Jumala (Allah, Buddha jne.) auttaa!
Onneksi olkoon Reetta! Olet nyt täysi-ikäinen Taidat päästä äänestämäänkin tänä vuonna; ihan eurovaaleissa. Valitse viisaasti! Jos haluat apua valintaasi, niin lue se, mitä Joonakselle kirjoitin tässä samassa blogissa. Saatat olla eri mieltä; äänestä tuntosi mukaan!
Kolme neuvoa:
1. Jos haluat uraohjukseksi, nai rikas mies, jotta voit hankkia lapsillesi imettäjän, palvelijan ja kotiopettajan. Hauskat päivät - ikävät yöt! (*)
2. Jos haluat rakkausavioliiton: Kun kaikki muu on kohdallaan, niin pistä ukko hikoilemaan päiväksi vaikka ojankaivuuseen ja haista sen pesemätöntä kainaloa seuraavana aamuna. Haiseehan se tietysti. Vaan jos se haju on hyvä niin "go for it".
3. Nyt kun se ukkokin jo tuli valittua, niin hankkikaa asunto, joka on vähintään 8 metriä nykyistä merenpintaa korkeammalla. Hoitui se ilmastomuutoskin kerralla.
(*) Olet tyttö, tuleva nainen ja äiti. Haaveilet varmaankin myös sitä, että tulevien lastesi isä jakaa tasan tulevan esikoisesi hoidon. Vääremmässä et voi olla, ellet löydä poikaa, joka on koko lapsuutensa ajan leikkinyt nukeilla ( olematta homo ) ja kestänyt tarha- ja koulukiusaamisen hengissä. Ei niitä ole vielä. Viljamista ja Eeliksestäkään ei voi sellasia tulla kun ei niiden ikäkavereitaankaan siihen opeteta. Sitten kun niitä miehiä jostakin alkaa löytymäään, niin naisten pitää alkaa tienata rahaa ruokaan. Se imetysvaihe on vähän ongelmallinen. Meistä äijistä ei ole siihen!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)