tiistai 2. joulukuuta 2014

MITÄ SUOMEN TULISI TEHDÄ


Lähdetään pelkistetysti ongelmista: Vaihtotaseen vaje jo vuosia negatiiviinen; maa köyhtyy.
Köyhtyminen on kurjistumista.

Ehdotetut erilaiset ratkaisut: Vaje katetaan velalla (Demarit, vas. pääosin Vihreät) ja odotellaan vaan talouden kasvua. Keskusta, valtiovetoinen investointipolitiikka joka rahoitetaan omistusta myymällä. Varat riskisijoituksiin. Byrokratia alas.  Persut: On ne jotakin pienyrittäjyyden puolesta puhuneetkin, en vaan muista mitä. Kokkarit, pääministerin johdolla syleilevät Eurooppaa.

Onkos tämä joku kansallinen strategia, jolla maata kehitettään  uuteen loistoon? Taatusti ei! Pelkkiä operatiivisia toimia; kolmos- tai nelosostasoa. Strategia tulisi kehittää kansallisella tasolla ja laajemmalla joukolla.

Perheelläni on jo liki 10-vuoden kokemus terveyspalveluiden huonontumisesta.

Muita merkkejä ovat: ikääntymisen aiheuttama kestävyysvaje, tiestön kunto, sillat, rautatiet, homerakennukset, energia, ympäristö, puolustuvoimat, sosiaaliturva, poliisiresurssit, kouluongelmat, julkisen tietohallinnon aiheuttama moniluukkuisuus ja IT-jälkeenjääneisyys, vihreä (= ent. kommari) vallankumous, koronnousun uhka, armeijan rahapula, maaseudun autioituminen jne, jne.

Yhteisesti pitäisi sopia, mille tasolle tuotot ja palvelut pitää laittaa. Selvää on, että rakenteita tulee muuttaa ja joitakin palveluja heikentää.

Siis ensin kansalliseti yhdessä sovittu strategia. Lisäksi tulee tunnistaa 3-5 tärkeystason 1 aluetta, jotka ovat välttämättä tarvittavia strategian toteuttamiseksi. Niissä ei saa politikoida eikä lakkoilla.

Ongelmiahan siitä tulee.  Lähdetään ajatusleikistä vaihtoehtoisten strategioiden ja sotatieteen avulla. Sotatieteessä strategia on valittu tapa voittaa sota. Sodan voittaminen tarkoittaa vihollisen lyömistä siten, ettei se enää pysty uhkaamaan. Taktiikka on valittu tapa voittaa yksittäinen taistelu. Pitää siis määrittää  ensin tavoite, vihollinen ja sitten se, milloin se on lyöty.

Tavoite ei voi olla vähäisempi kuin: Tulla omarahoitteisesti maailman ykköseksi kaikilla hyvinvoinnin ja talouden mittareilla

Helppoa on myös vihollisen määrittäminen. Me itse; Suomen kansa.

Nyt meneekin vaikeammaksi. Milloin vihollinen on lyöty? Paras vaihtoehto olisi tajuta itse ettei näin voi jatkaa. Meidät on lyöty, mutta saamme itse panna asiat haluamallemme mallille. Kahdessa seuraavassa meiltä ei kysytä, vaan vaaditaan.  Seuraavaksi tulee luottoluokittajat, korot ja luotonantajat. Kolmanneksi IMF ja Maailmanpankki.

Paras vaihtoehto vaatisi todella suuria päätöksiä. Elinaikaodotetta tulisi alentaa ja strategiseen päättämiseen oikeutettujien määrää rajoittaa. Ensimmäinen on helppo. Annetaan taas ruoan, juoman ja tupakan maistua niin hyvälle, ettei eliniänodote ole yli 8-kympin. Säästyy kymmenintuhansin ohitus- lonkka- ja muita leikkauksia. Eihän siihen tarvita kuin lähettää Pekka Puska ja samanmieliset kehitysapuna Burkina Fasoon.

Strategisen tason päättäjien rajoitus onkin ongelmallisempi. Niitä on kolme: kansan valitsema eduskunta, hallitus ja Ay-liike. Eduskunta on demokraattisin, hallitus; vähän sinnepäin. Ay-liike sisäisesti - noh - suhteellisen demokraattinen. Edustaa max  n. 40 % eduskuntavaaleissa äänivaltaisista, mutta hallinnoi miljardien eläkerahastopottia ja voi haitata, hidastaa ja pysäyttää maamme taloudellisen toiminnan. On tehnyt - ja tulee tekemään - kaikkia näitä. Laittomissa tapauksissa lakkosakot ovat kuriositeetti. Ay-liike ei ole tarpeeton, mutta se kuuluu samaan porukkaan kuin yrittäjät, turkistarhaajat, MTK jne. EK, sama juttu. Käyttävät liikaa valtaa mandaattinsa nähden.

Strateginen päätös 1: Alennetaan eliniänodotetta lopettamalla terveysterrorismi. Lisääntyneiden ruokaohjelmien mukaan se on käynnistynyt itsestään.

Strateginen päätös 2: Määritellään lailla EK:n ja Ay-liikkeen tehtävät. Laittomien lakkojen korvaukset vahinkoja vastaaviksi jolloin ne loppuvat. Työehtosopimusten yleissitovuus on poistettava. Eläkerahastot yhdistettävä ja niille laadittava sijoitusstrategia.

Edelliset eduskuntavaalit olivat katastrofi. Kansa äänesti väärin. hukattiin 4 vuotta välttämättömien rakennemuutosten tekemisessä. Se ei saa toistua.

Strateginen päätös 3: Eduskuntavaaleihin äänikynnys, esim. 8% annetuista äänistä. Siitä se kuhina alkaisi. Loikkauksia pilvin pimein. Pohjaväri tulisi näkyviin ja samalla fundamentalistien ja änkyröiden vaikutus liudentuisi suuremmassa joukossa. Tämä on ehkä kaikkein merkittävin.

Tässä maassa on liikaa elinkelvottomia kuntia, jotka eivät joudun siitä vastuuseen.

Strateginen päätös 4: Säädetään kunnille konkurssilaki. Nähtäisiin esim, tehtyjen kerskainvestointien käyvät arvot.

Siinä olisi alkuaskeleet maailman ykköseksi. Ei mitään kakkaroita, eikä kalastuksenhoitomaksuja vaan välttämättömiin muutoksiin johtavia strategisia toimenpiteitä. 

Utopiaahan tämä vaan on, Kepu ei luovu kunnistaan, Ay- ja Ek-pellet kolmikannastaan ja eläkerahastoistaan, eikä pienpuolueet halua hävitä puoletukiaan. Perustulakikin kaivetaan taas esiin. Vaan oli ihan kiva aivovoimistella.

Ja kansa keskittyy vaan tasa-arvoisiin homoliittoihin, kun ne on siihen niin taitavasti vuosia manipuloitu. Homoja on alle 10% väestöstä, ja niitten kanssa petiin hyppäsi yli puolet kansanedustajista. Niin moni saa putsata "paskaa esinahkansa alta" eduskuntavaaleissa, kun isänmaan kannalta olisi ollut tärkeämpääkin tehtävää? Ei mulla mitään homoja vastaan ole, manipulointia vastaan on.




.