lauantai 4. syyskuuta 2010

MOOTTORITURVAT JA KUMIHUULET

Kunnioitettu äitini ( 90-v ) on moottoriturpa. Jutuntulo ei lopu; aiheet vaan eivät liippaa ihan meidän nuorempien lähipiiriä. Reilut 50-vuotta sitten meitä opetettiin vaikenemaan vanhempien ihmisten puhuessa.

Nyt, itse vanhempana, olen havainnut, ettei vanhoissa perinteissä ole mitään vikaa. Noudatan sitä edelleen; itseäni vanhemman moottoriturvan kohdatessani, hillitsen itseni, kuuntelen kärsivällisesti tai poistun seurasta tupakalle.

Odotan samanlaista käytöstä itseni lähipiirin nuoremmilta, ja petyn joka kerta. Kun aloitan esim. keskustelun perintöverosta, sen keskeyttää joku, jonka pennun perseessä on näppylä. Se vaan on loukkaus, joka sulkee suuni. Koitan avata saman asian vielä pariin kertaan. Monta muuta asiaa samalla lailla! Ne kuulee, muttei ymmärrä. Keskeyttää ja loukkaa vanhemman ihmisen herkistynyttä tilaa vaikean asian päättämiseksi. Pistän sitten sähköpostin kun pitää hoitaa virallisesti.

Näitä moottoriturpia ja kumihuulia näyttäytisi lisääntyvän vaan uusissakin tuttavuuksissa siinä määrin. että narsismia vastaan pitää kohta alkaa kehittää rokotetta.

Ei kommentteja: